Ruotsalainen astronautti Christer Fuglesang valmistautuu lennolle
Kun seuraava sukkulalento STS-116 nousee taivaalle aikaisintaan joulukuun 8. päivänä yöllä klo 03.38 Suomen aikaa, tulee ruotsalaisesta ESAn astronauttiryhmään kuuluvasta Christer Fuglesangista ensimmäinen pohjoismaiden kansalainen avaruudessa. Fuglesang on parhaillaan NASAn miehitettyjen avaruuslentojen keskuksessa Houstonissa valmistautumassa pian alkavaan matkaansa.
Hiukkasfyysikon uralta astronautiksi vuonna 1992 valittu Christer Fuglesang syntyi Tukholmassa vuonna 1957. Vuonna 1993 hänet otettiin mukaan ESAn Euromir 95 -projektiin ja vuonna 1995 hänet nimettiin lennon varamiehistöön. Varamieskoulutuksen yhteydessä ja sen jälkeen Fuglesang opiskeli Sojuz-TM -avaruusaluksen ohjaamista, telakoimista ja maahanpaluutekniikoita, minkä perusteella hän sai Sojuzin lentotodistuksen ja pystyy siten toimimaan tarpeen vaatiessa Sojuz -aluksen komentajana.
Vuodesta 1996 alkaen Fuglesangin sijoituspaikka on ollut Houstonissa, Yhdysvalloissa, sijaitseva NASAn Johnsonin avaruuskeskus, missä hänet on koulutettu lentämään myös avaruussukkulalla. Sen jälkeen kun hänet valittiin mukaan STS-116 -lennolle vuonna 2002, on hän opetellut erityisesti avaruuskävelyjen suorittamista, sillä lennon aikana hän tulee tekemään kaksi vaativaa työrupeamaa aluksen ulkopuolella avaruuspuvussa.
STS-116 on hyvin haastava lento ja se aloittaa monimutkaisten lentojen sarjan, joiden tarkoituksena on saattaa Kansainvälisen avaruusaseman rakentaminen loppuun. Kaksi vuorokautta laukaisun jälkeen sukkula Discovery telakoituu asemaan ja sen seitsenhenkinen miehistö pääsee siirtymään avaruusaseman sisälle. Heitä on siellä toivottamassa tervetulleiksi kolme asemalla parhaillaan olevaa avaruuslentäjää, joiden joukossa on ESAn saksalainen astronautti Thomas Reiter, joka on ollut asemalla viime heinäkuusta alkaen.
Lennon päätehtävä on asentaa ns. P5-liitososa avaruusaseman keskellä olevaan suureen keskusmastoon ja liittää syyskuussa asemaan asennetut kaksi suurta aurinkopaneelia kiinni avaruusaseman sähköverkkoon. Paneelit tuottavat asemalle pysyvästi virtaa ja korvaavat osaltaan väliaikaisia ratkaisuita, jotka ovat pitäneet huolta aseman sähkönsaannista siitä alkaen kun aseman ensimmäiset osat laukaistiin avaruuteen vuonna 1998.
12-päiväisen lennon aikana Christer Fuglesang ja hänen amerikkalainen kollegansa Robert Curbeam tekevät kaksi avaruuskävelyä, joista ensimmäisen aikana he asentavat P5-liitososan. Aseman toinen aurinkopaneeli asennetaan myöhemmällä sukkulalennolla kiinni siihen. Toisella avaruuskävelyllä avaruusaseman toisen puolen koko sähköjärjestelmä johdotetaan uudelleen, ja toinen puoli on vuorossa kolmannella avaruuskävelyllä, jonka tekevät Curbeam ja Sunita Williams. Kahdella jälkimmäisellä lennolla astronautit odottavat avaruuspuvuissaan aseman ulkopuolella hetkeä, jolloin lennonjohto komentaa käskyillään avaruusaseman sähköjärjestelmät sammumaan ja antaa luvan astronauteille kytkeä voimajohdot irti. Sen jälkeen ne liitetään uusiin liittimiin, minkä jälkeen aseman pääasiallinen sähkövirta tulee uudesta aurinkopaneeliparista.
Christer Fuglesangin lento on saanut nimen "Celsius" ruotsalaisen fyysikon ja tähtitieteilijän mukaan. Anders Celsius oli 18. vuosisadan yksi nimekkäimpiä tutkijoita ja hän keksi mm. lämpömittarin; sen vuoksi käytämme nykyisin Celsius-asteita lämpötilan mittaamisessa. Hänen vaikutuksensa aikansa elämään oli varsin suuri samaan tapaan kuin avaruustutkimus on nykymaailmalle.
Discoveryn lennon päätyttyä Christer Fuglesang palaa Maahan takaisin sen mukana, ja silloin kyydissä on myös Thomas Reiter, joka on ollut tuolloin kuusi kuukautta avaruusasemalla.
Mikäli sukkula laukaistaan avaruuteen ajallaan ja laskeutuminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti, koskettavat Discoveryn pyörät Kennedyn avaruuskeskuksen kiitorataa joulukuun 18. ja 19. päivän välisenä yönä, hieman jälkeen puolenyön Suomen aikaa.
Lehdistön akkreditoituminen lentoa seuraamaan
Lehdistön edustajat voivat seurata Discoveryn laukaisua ja STS-116 -lentoa Kennedyn avaruuskeskuksessa sekä muissa NASAn toimipaikoissa. Kansainvälisen median edustajat joutuvat anomaan pääsyä paikalle erityisen proseduurin avulla ja lisäksi heillä pitää olla voimassaoleva lehdistöviisumi Yhdysvaltoihin. Lisätietoja akkreditoitumisesta ja sen ehdottomista määräpäivistä on ESAn englanninkielisillä sivuilla.
Lisätietoja Christer Fuglesangista ja Euroopan avaruusjärjestön astronauttiryhmästä on osoitteessa:
http://www.esa.int/esaHS/eurastronauts.html
ESA Media Relations Office
Phone : +33(0)1.53.69.77.13
Fax : +33(0)1.53.69.76.90
Tiedustelut: media@esa.int
