Liitososa 3 ja kupoli: eurooppalainen teknologia täydentää avaruusasemaa

Liitososa 3 on osa NASAn kanssa solmittua Columbus-laboratorioon liittyvää vaihtokauppasopimusta, jonka mukaan ESA toimittaa ISS:ää varten kaksi liitososaa (niin sanotut Noodit 2 ja 3) sekä tiettyjä korkean teknologian laboratoriovarusteita ja palveluita siitä hyvästä, että NASA laukaisi Euroopan Columbus-laboratorion Kansainväliselle avaruusasemalle helmikuussa 2008.

Thales Alenia Space Italy on kehittänyt liitososa 3:n sen kokemuksen pohjalta, jonka Italian avaruusvirasto ASI ja Thales Alenia Space Italy ovat hankkineet suunnitellessaan ja rakentaessaan liitososaa 2 sekä monikäyttöiset logistiikkamoduulit (MPLM:t), joiden tarkoituksena on kuljettaa rahtia avaruusasemalle. Liitososat 2 ja 3 on rakennettu eurooppalaisen avaruusteollisuuden voimin pääasiallisen sopimuskumppanin ollessa Thales Alenia Space Italy.

Kupoli, joka on niin ikään eurooppalaisen teollisuuden rakentama Thales Alenia Space Italyn ollessa pääasiallinen sopimuskumppani, kuuluu erillisen vaihtokauppasopimuksen piirin, ja se on toimitettu vastikkeeksi siitä, että NASA laukaisee ja palauttaa viisi ESAn hyötykuormaa.

Liitososa 3 antaa lisää tilaa varusteille ja astronauteille. Havainnointiin tarkoitettu kupolimoduuli on suurin ja monimutkaisin koskaan avaruuteen lähetetty ikkunallinen rakennelma. Se kiinnitetään liitososa 3:n Maahan päin olevaan porttiin. Kupoli tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tarkkailla Maata ja käyttää instrumentteja, jotka on kehitetty ilmastonmuutokseen vaikuttavien ilmakehään liittyvien ilmiöiden tarkasteluun.

”Olen ylpeä nähdessäni eurooppalaista tekniikkaa mittavimmassa kansainvälisessä yhteishankkeessa, joka on koskaan rakennettu rauhanomaisiin tarkoituksiin. Vastuumme on nyt vähintään yhtä suuri kuin se, mitä olemme saavuttaneeet,” toteaa ESAn miehitettyjen lentojen osaston johtaja Simonetta Di Pippo. ”Tarkoitan vastuuta siitä, että jatkamme ja tehostamme tämän ainutlaatuisen laboratorion käyttöä koko ihmiskunnan hyväksi ja että laajennamme hankkimaamme tietopohjaa tukeaksemme eurooppalaisen avaruusteollisuuden kilpailukykyisyyttä ja Euroopan roolia tulevissa avaruustutkimushankkeissa.”

Parempia liikuntamahdollisuuksia ja elossapitolaitteita avaruusasemalle

Liitososa 3 eroaa merkittävällä tavalla muista liitososista. Se on Kansainvälisen avaruuaseman teknisesti modernein ja monimutkaisin paineistettu osa, joka tarjoaa paljon enemmän toimintoja kuin alunperin suunniteltiin. Se tulee pitämään sisällään edistyksellisiä miehistön toimintaa tukevia järjestelmiä ja elossapitolaitteistoa, joista osa siirretään siihen amerikkalaisesta Destiny-laboratoriomoduulista, jolloin kyseiseen moduuliin jää enemmän tilaa tieteellisille laiteräkeille.

Liitososa 3:sta tulee avaruusaseman elossapitosysteemiä tukevien järjestelmien ydin, joka poistaa hiilidioksidia, tuottaa happea ja kierrättää vettä. Siinä on kuuden hengen miehistölle tarkoitettu ylimääräinen wc ja kuntoiluvälineitä.

Myös kupoli tulee miehistön käyttöön, ja sen avulla miehistö voi ohjata avaruusaseman robottivartta, tarkkailla automaattisen kuljetusaluksen (ATV:n) ja muiden saapuvien alusten telakointia, suorittaa avaruuskävelyjä ja tehdä tieteellisiä havaintoja. Lisäksi sillä on tärkeä tehtävä rentoutustilana, josta on upea panoraama: yksi nautittavimmista kokemuksista avaruusasemalla on katsella alas Maahan tai ylös tähtiin.

Avaruusasemalla edessään vielä yli vuosikymmen

Avaruusaseman rakentamisen loppuunsaattamiseen tarvitaan enää vain viisi sukkulalentoa, joten tämä laukaisu on tärkeä virstanpylväs ei vain avaruusasemalle itselleen ja kansainväliselle yhteistyölle vaan myös Euroopalle. Liitososa 3 ja kupoli merkitsevät aseman Euroopan kehitysohjelman päättymistä. Tämänkertainen sukkulalento on jatkoa niille ponnistuksille, jotka alkoivat yli kaksi vuotta sitten, kun liitososa 2 lähetettiin Kansainväliselle avaruusasemalle ensimmäisenä ESAn valmistamana pysyvänä paineistettuna osana, ja jotka jatkuivat 11. helmikuuta 2008, kun avaruusasemaan liitettiin eurooppalainen Columbus-laboratorio.

Siitä asti Eurooppa on hyötynyt tieteellisistä tuloksista ja saanut avaruusteknologiaan liittyvää käyttökokemusta − kiitos tämän pysyvän avaruudessa sijaitsevan etuvartion. Nämä kokemukset ovat muodostaneet vakaan perustan Euroopan roolille olennaisena toimijana tulevaisuuden miehitetyissä avaruuslennoissa. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvän laajan kokemuspohjansa, käytettävissä olevista tutkimusmahdollisuuksista innostuneen vitaalisen tiedeyhteisönsä ja korkean teknologian avaruusaluksien kehittämiseen ja käyttämiseen kykenevän avaruusteollisuutensa ansiosta Eurooppa on hyvin valmistautunut tulevia lentoja varten. Sitä paitsi Eurooppa on alkanut kehittää uutta kuljetusjärjestelmää, jota voidaan käyttää koko lennon ajan laukaisusta laskeutumiseen. Kyseessä on edistyksellinen ilmakehään palaava alus (Advanced Re-entry Vehicle).

ESAn seuraava avaruusasemalle lentävä astronautti on Roberto Vittori, jonka on määrä lähteä matkaan STS-134-miehistön jäsenenä 29. heinäkuuta tapahtuvaksi suunnitellussa laukaisussa. Lennon tarkoituksena on viedä perille alfa-magneettispektrometri, joka voi auttaa tähtitieteilijöitä ymmärtämään maailmankaikkeuden alkuperää etsimällä antiainetta ja pimeää ainetta ja mittaamalla kosmista säteilyä.

Hänen jälkeensä seuraava ESAn astronautti on Paolo Nespoli, jonka on määrä lähteä kuusikuukautiselle avaruusasemalle suuntautuvalle lennolle marraskuussa 2010. Nespolin tehtävänä on toimia lentoinsinöörinä aseman 26. ja 27. pysyvien miehistöjen osana.

Lisätietoja:

www.esa.int/Node3

ESA Media Relations Office
Communication and Knowledge Department
Tel: +33 1 53 69 72 99
Fax: +33 1 53 69 76 90