Christer Fuglesangin lento lähestyy

STS-116 -sukkulalento on tarkoitus laukaista matkaan Floridasta, Kennedyn avaruuskeskuksesta joulukuun 7. päivänä. Mukana seitsenhenkisessä miehistössä on ESAn ruotsalainen astronautti Christer Fuglesang, jonka tehtävänä on suorittaa kaksi haastavaa avaruuskävelyä. Vaikka useat eurooppalaiset avaruuslentäjät ovat vierailleet ja tehneet tutkimusta Kansainvälisellä avaruusasemalla, on Fuglesang ensimmäinen, joka osallistuu aseman varsinaiseen rakentamiseen.

12 vuorokautta kestävän Lennon aikana asennetaan avaruusaseman pitkään keskusmastoon pieni lisäpalanen, nimeltään P5, joka toimii välikappaleena maston päässä nyt paikallaan olevien aurinkopaneelien ja myöhemmin asennettavien uusien aurinkopaneelien keskuskappaleiden välillä. Lisäksi koko avaruusaseman sähkösysteemi järjestellään uudelleen, kun tähän saakka toiminut väliaikainen sähköjohdotus muutetaan lopulliseen muotoonsa. Tämä tehdään kahdessa vaiheessa kahdella eri avaruuskävelyllä.

Vaikka lennon aikana ei tehdäkään näyttäviä rakennustoimia, on kyseessä eräs monimutkaisimmista avaruusaseman rakennuslennoista. Ensimmäisen avaruuskävelyn aikana asennetaan P5-osa, ja sähkösysteemin uudelleenkonfigurointi tehdään kahdessa vaiheessa kahden seuraavan avaruuskävelyn aikana. Fuglesang osallistuu ensimmäiseen ja toiseen avaruuskävelyyn, kolmannella hänen paikkansa ottaa avaruusasemalle jäävä Sunita Williams, jonka pitää saada kokemusta avaruuskävelyistä ennen jäämistään osaksi aseman miehistöä.

Avaruusaseman sähkösysteemien muutokset vaativat saumatonta yhteistyötä avaruuskävelijöiden, aseman miehistön sekä Maassa sijaitsevan lennonjohdon välillä, koska sähkölaitteet pitää sammuttaa ja käynnistää, johdotukset pitää vaihtaa ja uudet aurinkopaneelit kytkeä toimintaan oikeassa järjestyksessä. Lennonjohto lähettää asemalle useita tuhansia käskyjä ja kaikki on harjoiteltu moneen kertaan ennen lentoa - minkä lisäksi astronauteilla ja lennonjohdolla on valmiita toimintaproseduureja erilaisten häiriötilanteiden varalle.

Tehtävää sähkötyötä voi verrata siihen, että omakotitalossa käännetään virrat pois päältä ja koko sähkökaapin johdotukset muutetaan uudenlaisiksi ennen virran kytkemistä uudelleen päälle.

Sukkulan rahtiruumassa on myös mukana SpaceHab-moduli, jonka sisällä on pari tonnia ruokaa, vettä, vaatteita ja muuta rahtia avaruusasemalle siirrettäväksi. Niiden aseman puolelle siirtämisen jälkeen modulin sisään lastataan erilaisia Maahan palautettavia laitteita sekä roskia.

Kyseessä on myös ensimmäinen kerta kun avaruusasemalla on samanaikaisesti kaksi eurooppalaista. Asemalla on parhaillaan Thomas Reiter, jonka kanssa Fuglesang harjoitteli aikanaan EuroMir-95 -lennolle. Reiter palaa sukkula Discoveryn mukana Maahan ja hänen paikkansa asemalla ottaa Sunita Williams.

Fuglesangin mietteitä lennosta

STS-116 -lennon piti marraskuun 6. ja 7. päivien välisenä yönä Suomen aikaa viimeisen lentoaedeltävän lehdistötilaisuuden, mihin osallistui myös parikymmentä pohjoismaista toimittajaa Tukholmasta satelliitin välityksellä.

"Odotan todella lentoani, ja erityisesti muutamia hetkiä lennon aikana", kertoi Fuglesang tilaisuudessa. "Ensimmäinen on sukkulan suurten apurakettien käynnistyminen, sillä kun ne syttyvät, ei lentoa voi enää keskeyttää. Sitten se on menoa!"

"Sen jälkeen seuraava kohokohta on saapuminen kiertoradalle 8,5 minuutin kuluttua. Silloin koemme painottomuuden, ja meistä viidelle se on ensimmäinen kertoa. Muille se on varmasti yhtä mukava tunne kuin aikaisemminkin."

Miehistöstä lennon komentaja Mark Polanski ja Fuglesangin avaruuskävelykumppani Robert "Beamer" Curbeam ovat olleet avaruudessa aikaisemminkin, mutta Fuglesangin lisäksi sukkulan ohjaaja William Oefelein, lentoinsinöörit Joan Higginbotham ja Nicholas Patrick, kuin myös avaruusasemalle kuudeksi kuukaudeksi jäävä Sunita Williams ovat ensikertalaisia.

"Yksi lennon kohokohdista on varmasti ensimmäisen avaruuskävelyn alkaminen", pohti Fuglesang edelleen. "Kun luukku avautuu, enkä näekään sen takana harjoitteluallastamme vaan suuren mustan ja alla kelluvan maapallon, niin se saattaa tuntua jännältä."

Avaruusaseman rata nousee maapallon pinnalta katsottuna vain noin 52 leveysasteen korkeudelle, joten ne eivät koskaan lennä Pohjoismaiden päältä. Toisinaan ne osuvat mahdollisimman korkealle juuri Euroopan kohdalla, jolloin asemalta pystyy näkemään myös hyvin Tanskan lisäksi Suomen ja Ruotsin eteläisimmät osat. Tällä kerralla lento osuu sellaiseen aikaan, että näkyvyys on vieläkin huonompi. "Kun olemme Keski-Saksan päällä, saatan kyllä nähdä vähän Ruotsia ja Suomeakin. Koska kuitenkin on talviaika ja pohjoisessa on usein pimeää, on mahdollista, että Pohjoismaat osuvat näkyviin juuri yöaikaan."

"Odotan todella Maan näkemistä avaruudesta. Meillä on mukana tietokone, joka näyttää sijaintimme koko ajan kartalla ja siihen on ohjelmoitu katsomisen arvoisia kohteita. Tulen varmasti katsomaan alas Maahan aina kun minulla on vapaata."

Lisäksi luonnollisesti laskeutuminen tulee olemaan yksi lennon kohokohdista. "Lento ilmakehän läpi ja painovoiman kokeminen uudelleen painottomuuden jälkeen ovat varmasti myös jännittäviä kokemuksia."

Frisbee-ennätys

Lennon aikana Fuglesang tulee tekemään muutamia tieteellisiä kokeita sekä kertomaan avaruuden olosuhteista. Näihin liittyy myös puoliksi huumorimielessä tehtävä frisbeen heittoennätys – paitsi että avaruudessa liitokiekkoa ei edes tarvitse heittää sen ilmassa pitämiseksi.

Fuglesang on harrastanut frisbeen heittämistä pitkään, kilpaillut lajissa kansainvälisesti ja hän on myös liitokiekon Ruotsin mestari. "Yksi frisbeessä kilpailtavista lajeista on kiekon pitäminen ilmassa, eli se kuka pystyy heittämään siten, että kiekko pysyy kauimmin ilmassa, on voittaja. Tästä on olemassa maailmanennätys, ja aion rikkoa sen lennon aikana. Tosin se on avaruudessa helppoa, sillä minun pitää vain vapauttaa frisbee ilmaan ja ottaa se siitä kiinni sen jälkeen kun ennätysaika on kulunut", selitti Fuglesang ja nauroi.

Fuglesang ottaa mukaansa myös säteilyä avaruusasemalla mittaavan laitteen, jonka suunnitteluun hän on osallistunut myös itse. Hän on koulutukseltaan hiukkasfyysikko, joten hiukkaskokeen tekeminen avaruudessa sopii hänelle hyvin. Avaruusasemalla mitataan rutiininomaisesti säteilytasoa, mutta Fuglesangin mittalaitteella saadaan selville myös asemaan osuvan säteilyn suunta eri kiertoradan osissa. Tämä on aivan uutta ja voi osoittautua hyvinkin kiinnostavaksi.

Lennon nimeksi Celsius

Christer Fuglesangin lento avaruusasemalle on nimetty ruotsalaisen tähtitieteilijän ja fyysikon Anders Celsiuksen mukaan ja koska Fuglesang edustaa epävirallisesti kaikkia Pohjoismaita ESAn astronauttijoukossa, on lennon tunnuskuvassa sukkulan lisäksi Pohjola. Celsius sopii hyvin lennon nimeksi, koska avaruudessa lennon aikana lämpötila muuttuu noin sadasta pakkasasteesta varjopuolella yli sataan asteeseen Auringon paisteessa, ja Celsius tunnetaan parhaiten lämpötilan mittaamisessa käytetystä Celsius-asteikosta.

Lennolle on avattu omat erikoissivut osoitteessa www.esa.int/celsius ja tästä alkaen lentoa ennen sekä sen aikana käsitellään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan omilla kansallisilla sivuilla runsaasti miehitettyjä avaruuslentoja ja avaruusasemaa erilaisissa artikkeleissa.