Herschel ja Planck valmistautuvat lähtöön
Euroopan avaruusjärjestö laukaisee toukokuussa kaksi tiedesatelliittia, joissa suomalaisilla yrityksillä ja tutkijoilla on merkittävä osuus. Planck- ja Herschel-satelliittien avulla selvitetään maailmankaikkeuden rakennetta ja tähtien ja galaksien alkuperää.
Euroopan avaruusjärjestön kaksi tähtieteellistä avaruusalusta, Herschel ja Planck, on tankattu, punnittu, kiinnitetty kantoraketin liitososaan ja lähes valmiina lähtöön. Tarkka laukaisupäivä ilmoitetaan lähiaikoina.
"Planck on suomalaisittain yksi suurimmista avaruusprojekteista, joka on edellyttänyt yrityksiltä ja tutkimusryhmiltä korkealuokkaista osaamista", kertoo teknologiajohtaja Kimmo Kanto Tekesistä.
Planckin tehtävänä on kartoittaa kosmista taustasäteilyä, joka näyttää, miten maailmankaikkeus 14 miljardia vuotta sitten alkoi muodostaa galakseja, tähtiä ja planeettoja. Lisäksi Planckin avulla tutkitaan muita radiosäteilyn lähteitä kuten galakseja ja Linnunradan tähtien syntyalueita.
Avaruustutkijat Helsingin yliopiston observatoriosta ja fysiikan laitokselta, TKK:n Metsähovin radiotutkimusasemalta ja Tuorlan observatoriosta Turusta hyödyntävät Planckin aineistoa tutkimustyössään. Tutkijoiden panosta on tarvittu sekä Planck-satelliittin suunnitteluun että sen tiedeohjelman toteuttamiseen.
Suomesta maailman herkintä radiotekniikkaa
Planckissa on mukana maailman herkintä radiotekniikkaa. Satelliitin 70 gigahertsin radiovastaanotin on suunniteltu ja rakennettu Suomessa. Työtä johti VTT:n ja TKK:n MilliLab. Rakentamisesta vastasi DA Design Oy.
”Työn vaativuus takasi sen, että saimme arvokasta osaamista, jota voidaan hyödyntää myös muissa sovelluksissa”, sanoo VTT:n teknologiajohtaja Jussi Tuovinen, joka on vastannut Suomen Planck-hankkeen laitteistojen rakentamisesta. Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi turvatarkastuksiin ja kulkuneuvojen havaitsemiseen sumun läpi. Lisäksi se sopii tarkkoihin pilvitutkiin ja tulevaisuuden tietoliikennesovelluksiin.
Herschelin suuri peili hiottiin Piikkiössä
Herschel on pitkäaaltoisella infrapuna-alueella toimiva avaruusobservatorio, jonka avulla tutkijat voivat selvittää esimerkiksi tähtien syntymekanismeja. Suomalainen Opteon Oy on kiillottanut satelliitin pääpeilin. Peili on maailman suurin ja teknisesti vaativin piikarbidista tehty avaruuspeili.
Space Systems Finland on kehittänyt Herschelin ja Planckin ohjausohjelmiston, joka vastaa satelliitin toimintojen ohjauksesta, esimerkiksi vikojen korjauksesta ja lämmönsäätelystä. Patria suunnitteli ja valmisti Herschel-satelliitin kryostaatin ohjausyksikön, joka ylläpitää havaintolaitteiden lämpötilaa mahdollisimman lähellä absoluuttista nollapistettä.
Suomalaisten osuus Planckin tiedeinstrumenttien kehitystyössä ja teknologiatoimituksissa on noin 14,5 miljoonaa euroa. Tekes vastaa Suomessa ESA-toiminnan koordinoinnista ja rahoituksesta. Suomen Akatemia on rahoittanut suomalaisten tutkijoiden Herscheliin ja Planckiin liittyvää tieteellistä tutkimusta yli 2,5 miljoonalla eurolla.
Lisätietoa
Anne Lähteenmäki (aktiiviset galaksit, kvasaarit)
Metsähovin radiotutkimusasema/TKK, puh. (09) 4283 2047
Hannu Kurki-Suonio (maailmankaikkeuden rakenne ja alkuhetket)
Helsingin yliopiston fysiikan laitos, puh. (09)191 50752
Mika Juvela (tähtiensyntyalueet, kylmät pilviytimet)
Helsingin yliopiston Observatorio, puh. (09) 191 22909
Jukka Nevalainen (galaksijoukot ja SZ-efekti)
Helsingin yliopiston Observatorio, puh. (09) 191 22801
Pekka Heinämäki (galaksijoukot ja pimeä aine)
Tuorlan Observatorio/Turun yliopisto, puh. (02) 333 8983
Jussi Tuovinen (VTT), MilliLab, puh. 020 722 6508
Tapio Korhonen, Opteon Oy, puh. 040-551 6268
Mika Jahkola, Space Systems Finland Oy, puh. 0400-623 734
Nicholas Hughes, DA Design Oy, puh. 0400-912645
Kimmo Kanto
Tekes - Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus, puh. 010 60 55852
Pentti Pulkkinen
Suomen Akatemia, puh. (09) 7748 8342
.