"Tulitko ulkoavaruudesta?"
Pellolla työssä ollut Anna Takhtarova järkyttyi pahasti 12. huhtikuuta 1961 aamupäivällä, kun punaisessa haalarissa ollut verta vuotava mies ilmestyi häneen eteensä valkoinen kypärä päässään ja laskuvarjo mukanaan.
Juri Gagarin laskeutui Maahan 108 minuuttia kestäneeltä avaruuslennoltaan noin klo 10:55 paikallaista aikaa 50 vuotta sitten. Hänen paluutaan ruohotasangolla olleelle maatilalle todisti vain lehmä ja kaksi tilan työntekijää. "Tulitko ulkoavaruudesta?", kysyi naisista vanhempi, ja tarinan mukaan Gagarin vastasi: "Kyllä, usko tai älä, saavuin juuri avaruudesta!"
Vaikka naiset kenties uskoivatkin, eivät paikalliset miliisit uskoneet omituisen näköistä miestä, jolla ei ollut passia mukanaan. Gagarin onnistui selvittämään tilanteen vasta päästyään puhelimen ääreen - ja kun paikalliset kuulivat uutisen ensimmäisestä avaruuslennosta.
Juri Gagarinista piti tulla valimotyöntekijä, mutta hänen kiinnostuksesta lentämiseen muutti hänen elämänsä. Hän liittyi kotikaupunkinsa Saratovin ilmailukerhoon. Kun hänen piti lähteä suorittamaan asepalvelustaan, pyrki hän ilmavoimiin ja pääsikin vuonna 1955 Orenburgissa sijainneeseen lentosotakouluun. Sieltä hän valmistui MiG-15 -suihkuhävittäjän ohjaajaksi vuonna 1957.
Gagarinin ensimmäinen palveluspaikka oli Luostarin lentotukikohta aiemmin Suomelle kuuluneeseessa osassa Murmanskin aluetta. Kun Neuvostoliitossa pantiin toimeen huippusalainen hanke kosmonauttien rekrytoimiseksi, otettiin Gagarin mukaan ryhmään ja lopulta vuonna 1960 hän oli 20-päisen kosmonauttiryhmän priimus.
Vain vuoden kestäneen tiukan koulutuksen ja harjoitusten jälkeen, 27-vuotias ilmavoimien luutnantti kuuli olevansa ensimmäinen uusen Vostok-aluksen lentäjä. 12 huhtikuuta 1951 hän nousi pienessä hississä korkean kantoraketin nokkaan ja asettui siellä pienen, pallon muotoisen aluksensa sisälle.
Aamulla klo 9.07 paikallista aikaa Baikonurin kosmodramissa raketin moottorit heräsivät eloon ja Vostok-1 nousi ilmaan. "Nyt mennään!", huusi Gagarin radioon. "Kaikki toimii hyvin, oloni on erinomainen ja yhteys on kuuluva", selitti Gagarin nousun aikana lennonvalvomossa hermostuneena tilannetta seuraaville insinööreille.
Päästyään kiertoradalle, Gagarin jatkoi kertomalla maisemasta allaan. "Näen maapallon - se on niin kaunis!"
78 minuuttia lentoonlähdön jälkeen Vostok-aluksen rakettimoottori heräsi uudelleen henkiin, mutta se toimi jostain syystä muutaman sekunnin liian lyhyen aikaa, joten alus saapui ilmakehään hieman loivemmassa kulmassa. Sitä seurasi toinen tekninen vika: aluksen kiertorataosa ei irtaantunut normaalisti, vaan jäi yhden pultin varassa kiinni maahanpaluukapseliin.
Näiden vuoksi Gagarinin alus pyöri ja se jarrutti ilmakehässä arvioitua voimakkaammin: Gagarin joutui kestämään linkoamisen lisäksi noin 10g:n kiihtyvyyden, jolloin hän loukkaantui lievästi ja vuoti verta.
Hän irroitti suunnitelman mukaisesti kapselinsa luukun seitsemän kilometrin korkeudessa ja sinkoutui ulos heittoistuimella. Noin kolmen kilometrin korkeudessa hän irtaantui istuimesta ja laskeutui Maahan laskuvarjon alla.
Lentonsa jälkeen Gagarin joutui uudenlaiseen pyöritykseen, kun hän matkusti ympäri maailmaa kertomassa lennostaan. Avaruuteen hän ei kuitenkaan päässyt enää uudelleen.
Hänen lennokas elämänsä päättyi liian aikaisin lento-onnettomuudessa 27. maaliskuuta 1968, kun hänen Mig-15 suihkuhävittäjänsä törmäsi Maahan koulutuslennolla.
Yli 500 ihmistä on käynyt avaruudessa Gagarinin jälkeen ja lentämisestä kiertoradalle on tullut rutiinia. Viimeisin Kansainväliselle avaruusasemalle noussut miehistö ratsasti taivaalle kantoraketilla, joka oli nimetty Gagarinin mukaan ja jonka kylkeen oli maalattu ikoninen kuva kypäräpäisestä ensimmäisestä avaruuslentäjästä - nuoresta miehestä, joka uskaltautui ensimmäisenä kotiplaneettamme ulkopuolelle.
Lisää Gagarinista ja hänen lennostaan Ursan viikkoesitelmässä
Tiedetoimittaja Jari Mäkinen: "Juri Gagarin – 50 vuotta ensilennosta"
Tiistaina 12. huhtikuuta klo 18.00. Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Helsinki, sali 104. www.usa.fi
