Avaruusteleskooppi INTEGRAL valmis lähtöön

Taannoin kylmän sodan aikaan, kun suurvalllat halusivat vakoilla toisiaan ja valvoa ydinkokeiden tekemistä, ne laukaisivat avaruuteen satelliitteja, joiden tehtävänä oli havaita maan pinnalla tai ilmakehässä tehtäviä ydinräjäytyksiä. Paras tapa havaita ydinpommi oli havaita siitä lähtevää hyvin suurienergistä säteilyä, gammasäteilyä.

Satelliitit havaitsivatkin gammasäteilyä, mutta pääasiassa ympäröivästä avaruudesta. Lisäksi aina silloin tällöin, koko taivas näytti purskahtavan täyteen gamma-aaltoja pieneksi hetkeksi; niitä näytti tulevan joka puolelta ja paljon, jolloin niin ydinkoeasiantuntijat kuin tähtitieteilijätkin olivat ymmällään. Mitään vastaavaa ei oltu havaittu aikaisemmin, koska ilmakehä suodattaa - ihmisten ja muun elämän onneksi - suuren osan avaruudesta tulevaa säteilyä pois ennen kuin se ennättää Maan pinnalle saakka.

Sittemmin maailmankaikkeudesta ja sen kasvoista gamma-aaltojen silmin on opittu paljon lisää, mutta yhä edelleen on paljon kiinnostavaa selvittämättä. Euroopan avaruusjärjestön INTEGRAL-satelliitti tulee olemaan suuri hyppäys eteenpäin gammatähtitieteessä; tämä 17. lokakuuta laukaistava avaruusteleskooppi on lajissaan maailman suurin ja sen odotetaan tuottavan paljon uutta tietoa maailmankaikkeuden kaikkein rajuimmista ilmiöistä. Ydinräjädysten sijaan tämä tutkimussatelliitti vakoilee nyt kaukaisia galakseja, mustia aukkoja, eksoottisia tähtiä, supernovia ja muita tähtitieteen äärimmäisiä kohteita.

Suomalainen Metorex International Oy ja Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos ovat suunnitelleet ja rakentaneet useita ilmaisimia erilaisiin tiedesatelliitteihin. Yksi INTEGRALin pääinstrumenteista (JEM-X röntgenmonitori) on suomalaista tekoa, minkä lisäksi suomalaistutkijat ovat tiiviisti mukana lennon tuottaman tieteellisen tiedon analysoinnissa. Suomalainen Euroopan avaruusjärjestössä työskentelevä Nuutti Häkkänen on lisäksi lennon projektijohdossa.

INTEGRAL-satelliitin havaintolaitteiden ilmaisintekniikalla on tähtitieteen lisäksi lukuisia käyttömahdollisuuksia maanpäällisissä sovelluksissa lääketieteestä turvallisuustekniikan kautta laadunvalvontaan.

INTEGRAL lyhyesti

INTEGRAL (INTErnational Gamma-Ray Astrophysics Laboratory) on Euroopan avaruusjärjestön gammasäteilyä havaitseva tähtitieteellinen tiedesatelliitti, sähkömagneettisen spektrin voimakkaimpien säteiden avulla maailmankaikkeutta tutkiva avaruusteleskooppi. Se on herkin koskaan avaruuteen lähetetty gammateleskooppi.

INTEGRALin lennonvalvonnasta huolehtii ESA:n Saksassa sijaitseva maavalvomo ESOC (European Space Operations Centre). Lennon tieteellinen keskus on Euroopan avaruustekniikan tutkimuskeskuksessa ESTECissä, Hollannissa, minkä lisäksi tietoja käsitellään Genevessä, Sveitsissä.

Yhteys satelliittiin ylläpidetään Belgian Redussa olevan ESA:n maa-aseman sekä Nasan Goldstonen maa-aseman kautta.

INTEGRAL-lento toteutetaan yhteistyössä Venäjän ja Yhdysvaltojen kanssa.

 

Laukaisumassa	4,1 tonnia
Korkeus	5 m
Halkaisija	3,7 m (aurinkopaneelit avattuna 16 m)
Laukaisu	17. lokakuuta 2002, klo 7.40 Suomen aikaa
Laukaisupaikka	Baikonur, Venäjä
Kantoraketti	Proton
Kiertorata	Soikea rata, 155 000 x 9000 km. (tällaisella radalla satelliitti on suurimman osan ajasta Maan säteilyvyöhykkeiden ulkopuolella)
Kiertoaika	72 tuntia
Inklinaatio	51.6° päiväntasaan suhteen
Elinikä	5 vuotta (minimi 2 vuotta)
Kustannukset	330 miljoonaa euroa (vuoden 2000 mukaan)
Rakentaja	Alenia Spazio, Torino, Italia (vastuullinen) sekä 28 yhtiötä ympäri Euroopan
Havaintolaitteet	SPI (gammaspektrometri) IBIS (gammakamera) JEM-X (röntgenmonitori) OMC (optinen tarkkailukaukoputki)

Lisätietoa

ESA on avannut uuden INTEGRAL-sivuston osoitteessa http://www.esa.int/export/esaMI/Integral/index.html

Tutkijat ja teollisuus esittelevät suomalaisinstrumenttia ja INTEGRAL-lentoa lehdistölle 4.10.2002 Teknologian kehittämiskeskuksen auditoriossa klo 13 alkaen (Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila). Paikalta on saatavissa lentoon liittyvää kuva- ja videomateriaalia sekä lisätietoa tapahtumista laukaisun aikaan aamulla 17.10.2002. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta:

Tiedottaja Mira Banerjee, Tekes
puh. 010 521 5712, mira.banerjee@tekes.fi

Dosentti Juhani Huovelin, Helsingin Yliopiston observatorio
puh 09-191 22948, juhani.huovelin@helsinki.fi

Avaruusyksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, Tekes
puh. 050 5577 853, Esa.Panula-Ontto@tekes.fi