BepiColombon teollinen sopimus allekirjoitettiin
BepiColombon, Euroopan ensimmäisen Merkuriukseen suuntautuvan avaruuslennon teollinen kehitys on käynnistetty virallisesti. ESA:n Astriumin kanssa solmima pääsopimus allekirjoitettiin tänään Friedrichshafenissa Saksassa.
ESA valitsi tämän BepiColomboksi nimetyn avaruuslennon lokakuussa 2000 yhdeksi tärkeimmistä avaruuslennoistaan, jonka tavoitteena on tutkia Merkurius-planeettaa tähän mennessä laajimmassa mittakaavassa. Tämän valinnan jälkeen on suoritettu useita teollisia tutkimuksia, joita arvioitaessa päädyttiin vuonna 2006 Astriumin valitsemiseen pääsopimuskumppaniksi.
BepiColombo on tarkoitus laukaista elokuussa 2013, jolloin se on perillä Merkuriuksessa vuonna 2019 matkattuaan kuusi vuotta kohti sisempää aurinkokuntaa. Kyseessä on ensimmäinen kahden avaruusaluksen yhteismatka Merkuriukseen; eurooppalaisen ja japanilaisen. Ohjelma suoritetaan ESA:n johdolla yhteistyössä Japanin avaruusjärjestön JAXA:n kanssa.
“Nämä kaksi avaruusalusta paneutuvat tieteellisiin kysymyksiin, kuten lähellä emotähteä sijaitsevan planeetan alkuperään ja evoluutioon, planeetan koostumukseen ja magneettikenttään, sekä Einsteinin suhteellisuusteorian testaamiseen”, kertoo ESA:n BepiColombo-projektin tutkija Johannes Benkhoff.
Toinen avaruusaluksista, ESA:n MPO-satelliitti (Mercury Planetary Orbiter), kuljettaa mukanaan 11 erilaista tutkimuslaitetta, joilla pystytään tutkimaan planeetan pintaa ja koostumusta ennenkuulumattoman tarkasti käyttäen apuna eri aallonpituuksia ja tutkimusmenetelmiä.
Toinen aluksista on JAXA:n MMO-satelliitti (Mercury Magnetospheric Orbiter), ja sen mukana on viisi välinettä, joilla tutkitaan planeetan magnetosfääriä eli planeettaa ympäröivää ja sen magneettikentän hallitsemaa avaruuden osaa.
Astrium johtaa ESA:n toimeksiantamana alihankkijoiden verkostoa, joka suunnittelee ja rakentaa ESA:n MPO-aluksen sekä niin sanotun Merkurius-kuljetusmoduulin (Mercury Transfer Module) eli moduulin, joka kuljettaa MPO-MMO-yhteisaluksen määränpäähänsä.
“Astriumilla on edessään useita teknisiä haasteita”, totesi ESA:n BepiColombo-projektin päällikkö Jan van Casteren. “Tärkeimpiä näistä ovat avaruusaluksen toimintakyky näin lähellä Aurinkoa sijaitsevan planeetan ympäristössä, jossa säteily on noin 10 kertaa voimakkaampi kuin Maan läheisyydessä.”
Hankaluuksia aiheuttaa myös se, että Merkuriuksen saavuttaminen ja kiertoradalle pääsy vaatii suuren määrän energiaa jarrutettaessa Auringon painovoimaa vastaan. Jotta tämä olisi mahdollista, matkanteossa ja kiertoradalle siirtymisvaiheessa käytetään pääasiassa aurinkosähkön tuottamaa työntövoimaa yhdessä useiden planeettapainovoimaa hyödyntävien ohjaustoimien ja tavanomaisen (kemiallisen) työntövoiman kanssa.
Jotta tieteellisistä havainnoista saataisiin parhaat mahdolliset tulokset, MPO-satelliitin asento on sellainen, että tutkimusvälineet ovat planeettaa kohti, mikä on jotain ennenkokematonta Merkuriuksen tapauksessa sen pinnasta tulevan voimakkaan kuumuuden vuoksi. Lisäksi satelliitti lähettää Maahan suuren määrää korkealaatuista tietoa suurimmalla tiedonsiirtonopeudella, jota on koskaan käytetty Merkuriuksen tutkimisessa, maksimoiden näin myös tieteellisen tutkimuksen tulokset.
Lisätietoja :
Jan van Casteren, ESA:n BepiColombo-projektin päällikkö Sähköposti: Jan.van.Casteren @ esa.int
Johannes Benkhoff, ESA:n BepiColombo-projektin tutkija Sähköposti: Johannes.benkhoff @ esa.int
