CryoSatin laukaisu lähenee

Suuri osa pohjoismaissa käytettävästä sähkövirrasta tuotetaan vesivoimalla ja erityisesti Norjalle vesivoima on tärkeää. Lähes kaikki norjalaisten käyttämä sähkö on peräisin vesivoimaloista. Voimaloiden mahdollisimman tehokkaan käytön kannalta on tärkeää osata ennakoida milloin ja missä vettä on, ja milloin puolestaan vesivarastoja olisi syytä tyhjentää.

Lokakuun kahdeksantena päivänä laukaistava CryoSat-jäätutkimussatelliitti tulee kartoittamaan avaruudesta maapallon jää- ja lumialueita olennaisesti aikaisempaa tarkemmin. Satelliitti pystyy seuraamaan miten tilanne muuttuu vuodenaikojen vaihtuessa ja sen tiedoista pystytään näkemään myös miten jää ja lumi sulavat. Sulava vesi valuu osaltaan vesivoimaloiden reservialtaisiin, joten sulamisen parempi tunteminen auttaa suunnittelemaan vesivoimaloiden toimintaa. Lisäksi sulava vesi saa aikaa tulvia, joten satelliittitietojen avulla voidaan myös ennakoida tulvahuippuja ja vaikuttaa niihin muun muassa ennakoivin juoksutuksin.

Yhtä olennaista kuin sulamisen seuraaminen on lumen ja jään vaikutus ilmastonmuutokseen, joka vaikuttaa pitkällä tähtäimellä myös vesivoiman käyttöön. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös tuulen keskimääräiseen nopeuteen ja tuuliauleiden sijaintiin.

Koska etenkin Tanskassa olennainen osa sähköstä tuotetaan tuulivoimalla, on jäätiköillä epäsuora vaikutus myös niiden toimintaan. Periaatteessa tulevaisuudessa tuulivoima on aikaisempaa kustannustehokkaampaa, koska ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan lisää tuulta - ja samalla voimakkaampia myrskyjä. Jää ja lumi vaikuttavat monella tavalla Maan ilmastoon. Niiden valkoinen pinta heijastaa noin 80% Auringon niihin osuvasta säteilystä, joten kun jää on kerran muodostunut, sulaa se hyvin hitaasti. Kun sitten jää sulaa, se paljastaa tummempaa pintaa altaan, jolloin Auringon valo ei heijastu niin tehokkaasti, vaan lämmittää pintaa enemmän ja sulattaa osaltaan jäätä nopeammin.

Joka vuosi maapallon napa-alueilla niin pohjoisessa kuin etelässäkin merijää kasvaa ja supistuu. Suuret alueet meren päällä peittyvät jäästä ja sulavat siitä vuodenaikojen mukaan; pohjoisnavan ympärillä muutos on Euroopan kokoa oleva alue, joka sulaa kesäksi ja jäätyy taas talven aikana.

Merijää vaikuttaa keskeisesti polaarialueen ilmastoon myös siksi, että se eristää lämpimän meriveden kylmästä ilmasta. Ilman jääkerrosta meren lämpöä siirtyisi ilmaan. Kun merijäätä sulaa ilmaston lämmetessä yhä enemmän kesäaikaan, eikä se peitä enää yhtä suurta alaa talvella, muuttuu meriveden ja ilman lämpötasapainokin, jolloin lämpeneminen taas osaltaan voimistuu.

Kunhan CryoSat on laukaistu avaruuteen, testataan satelliittia ja säädetään sen mittauksia noin puolen vuoden ajan. Norjalaiset tutkijat osaltaan tekevät kenttämittauksia niin merellä kuin mantereellakin satelliitin havaintojen varmentamiseksi. Paljon mittauksia tehdään Huippuvuorilla, mistä tutkijat tekevät mittausmatkoja helikopterein ja laivoin ympäröivälle merialueelle ja Huippuvuorten laajoille maa-alueille.

Tutkimuksen ja voimalaitosten toiminnan suunnittelun lisäksi merijään parempi tunteminen auttaa myös merenkulkua ja kalastusta. Norjalle kumpikin on hyvin tärkeää, mutta tulevaisuudessa listaan lisätään varmasti myös yhä pohjoisemmilla merialueilla tapahtuva öljynporaus. Jäätiköiden parempi tietämys auttaa paitsi poraamaan lisää öljyä, niin myös suojelemaan pohjoisen haavoittuvaa luontoa.

Tämä artikkeli jatkaa ESAn CryoSat-nettisivuilla julkaistavaa pohjoismaisten kirjoitusten sarjaa. Suomesta, Ruotsista ja Norjasta tulevia artikkeleita julkaistaan satelliitin laukaisuun saakka kaksi kertaa viikossa.