ESAn uusi Vega-raketti onnistui neitsytlennollaan

Vega laajentaa avaruussatamasta toimivien kantorakettien perhettä ja sen ansiosta Eurooppa pystyy laukaisemaan itse kaiken kokoiset hyötykuormat pienistä tiede- ja kaukokartoitussatelliiteista aina suurimpiin avaruusaluksiin, kuten Kansainväliselle avaruusasemalle lähetettäviin ESAn huoltoaluksiin.

Ensimmäinen Vega nousi ilmaan klo 12.00 Suomen aikaa (klo 7.00 paikallista aikaa) uudistetulta laukaisualustalta ja suoritti virheettömän kvalifiointilennon.

 

Vegan laukaisukapsiteetti soveltuu monipuolisesti satelliiteille, joiden massa on 300-2500 kiloa, ja jotka tulee laukaista erilaisille radoille aina päiväntasaajalta aurinkosynkronisiin. Tyypillisin raketin tehtävä on noin 1500 kilon satelliittin vieminen 700 kilometrin korkeuteen aurinkosynkroniselle ympyräradalle.

Suorituskyvyllään Vega täydentää Euroopan laukaisupalveluvalikoimaa ennestään käytössä olevien raskaan sarjan Ariane 5:n ja keskisarjan Sojuzin rinnalle.

Näiden kolmen laukaisujärjestelmän yhdistelmä Ranskan Guayanasta parantaa myös Euroopan laukaisuinfrastruktuuria jakamalla sen käyttökustannukset suuremmalle laukaisumäärälle.

"Vain vähän yli kolmessa kuukaudessa Eurooppa on nostanut käyttämiensä kantorakettien määrän yhdestä kolmeen, laajentaen merkittävästi eurooppalaisen Arianespacen tarjoamaa valikoimaa. Enää ei ole minkäänlaista eurooppalaista satelliittia, jota ei pystyttäisi laukaisemaan eurooppalaisella raketilla", totesi ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain.

"Tämä on suuri päivä ESAlle ja sen jäsenmaille, etenkin Italialle, jonka aloitteesta Vega-projektin käynnistettiin, sekä eurooppalaiselle teollisuudelle ja Arianespacelle."

Vega-kantoraketin kehitystyö alkoi vuonna 2003. Seitsemän jäsenmaata osallistui ohjelmaan: Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Ranska, Ruotsi ja Sveitsi.

"Tämä on ylpeyden hetki Euroopalle ja niille noin 1000 henkilölle, jotka ovat osallistuneet maailman moderneimman ja kilpailukykyisimmän piensatelliittien laukaisujärjestelmän kehittämiseen", sanoi ESAn kantorakettiosaston johtaja Antonia Fabrizi.

"ESA, Italian ja Ranskan avaruusjärjestöjen teknisellä tuella, sekä pääurakoitsija ELV SpA-yrityksen johdolla, on koordinoinut 40 teollisuusyritystä, ovat tehneet tästä jättimäisestä haasteesta todellisuutta alle vuosikymmenen kehitystyön aikana."

Lisätietoja lennosta

Kaikki Vegan kolmesta kiinteää polttoainetta käyttävästä rakettivaiheesta toimivat suunnitelmien mukaan. Ylin vaihe ohjattiin ympäradalle 1450 kilometrin korkeuteen 69,5 asteen inklinaatiokulmaan päiväntasaajaan nähden. Siellä se irrotti päähyötykuorman, LARES-laserheijastussatelliitin. Satelliitti on halkaisijaltaan 37,6 senttimetrin kokoinen volframipallo, jonka pinnalle on asennettu 92 laserheijastinta. Peilit mahdollistavat Einsteinin suhteellisuusteorian ennustaman ns. kehyksenvetoilmiön (frame-dragging) mittaamisen suurella tarkkuudella.

Tämän jälkeen kantoraketin ylin vaihe jarrutti moottoreillaan radan matalimman pisteen laskemiseksi 350 kilometriin. Matalampi rata tarvittiin siellä irrotetuille ALMASat-1 teknologiamikrosatelliitille sekä seitsemälle pienelle yliopistojen rahoittamalle pikosatelliitille.

Tämän jälkeen ylin vaihe tyhjensi jäljellä olevan polttoaineensa ja kytkeytyi pois päältä.

Avaruusromun muodostamisen riskin rajoittamiseksi Vegan ylin vaihe on radalla, jolta se putoaa parin vuoden kuluessa. Se tuhoutuu ilmakehässä pudotessaan ja pieniä palasia voi päätyä maanpinnalle.

VV01-lennon aikana kerättiin suuri määrä mittaustietoa Vegan toiminnasta sekä hyötykuormien kokemasta rasituksesta.

Seuraavien viikkojen kuluessa data analysoidaan huolellisesti Vega-laukaisujärjestelmän täydellistä hyväksyntää varten. Sen jälkeen järjestelmä luovutetaan Arianespacelle markkinointia ja operointia varten.

Vegan ensimmäinen rakettivaiheessa, P80FW, on suurin yksittäisestä kappaleesta koostuva koskaan lennätetty kiinteän polttoaineen moottori. Siihen kuuluvat komposiittimateriaaleista tehty kuori, kehittynyt suutin sekä sähkömekaaniset ohjainsäätimet, jotka ovat maailman ensimmäiset kokoluokassaan. Sen toiminta ensimmäistä kertaa käytännössä oli merkittävä askel eteenpäin suurten kiinteää polttoainetta käyttävien rakettimoottorien teknologian kehittämisessä.

Teknologioita käytetään tulevilla Vegan lennoilla, mutta ne ovat sovellettavissa myös tulevaisuuden kantorakettijärjestelmiin, joita ESA tutkii parhaillaan Next Generation Launcher -hankkeessaan.

Siirtyminen seuraavaan vaiheeseen

Vega-ohjelma siirtyy nyt uuteen vaiheeseen, nimeltään VERTA (the Vega Research, Technology and Accompaniment programme).

VERTA-vaiheessa Vegaa käytetään laukaisemaan erilaisia tiede- ja teknologiasatelliitteja.

Seuraava Vegan laukaisu on suunniteltu vuoden 2013 alkuun ja silloin kyydissä on ESAn Proba-V-kaukokartoitussatelliitti sekä useita lisähyötykuormia.

Muita suunniteltuja VERTA-ohjelman missioita ovat tuuliprofiileja tarkkaileva ADM-Aeolus (jossa on paljon suomalaista osaamista), painovoima-aaltojen havaitsemisteknologioita demonstroiva LISA Pathfinder sekä uusia edistyksellisiä laskeutumisteknologioita demonstroiva Intermediate eXperimental Vehicle (IXV).

Ensimmäinen Vegan kaupallinen sopimus on jo allekirjoitettu Vegan kaupallisen operoijan Arianespacen toimesta ja muistakin käydään neuvotteluja.

Avoimen kilpailun perusteella Arianespace sai joulukuussa 2011 sopimuksen laukaista Sentinel-2B ja Sentinel-3B -satelliitit Vega-kantoraketilla osana ESAn GMES-ohjelmaa (Global Monitoring for Environment and Security).

Lisätietoja Vegasta: www.esa.int/Vega