Eurooppalainen Columbus-laboratorio nousi avaruuteen

Columbus on mukana NASAn Atlantis-avaruussukkulassa, joka laukaistiin Floridassa, Cape Canaveralissa sijaitsevasta Kennedyn avaruuskeskuksesta tänään kello 20:45 CET Keski-Euroopan aikaa (+1 tuntia Suomen aikaa). Columbuksella on pelkkä menolippu avaruuteen, sillä sukkula jättää sen matkallaan avaruusasemalle. Liittäminen asemaan hoituu asiantuntevissa käsissä. sillä sukkulan seitsemästä astronautista koostuvassa miehistössä on peräti kaksi eurooppalaista jäsentä: Léopold Eyharts Ranskasta ja Hans Schlegel Saksasta.

Hans Schlegel palaa Maahan 12 päivää kestävän sukkulalennon jälkeen, kun taas Léopold Eyharts jää ISS-asemalle yli kahdeksi kuukaudeksi valvomaan ESAn Columbus-laboratorion ja sen koevälineistön käyttöönottoa sekä suorittamaan tieteellisten kokeiden ohjelmaa.

Avaruusukkula Atlantis telakoituu kansainväliseen ISS-asemaan lauantaina 9. helmikuuta 18:23 CET. Seuraavana päivänä avaruusaseman Canadarm2-robottikäsivarsi irrottaa Columbus-moduulin sukkulan rahtiruumasta ja kiinnittää sen viime kuussa asemaan liitetyn Harmony-moduulin oikeanpuoleiseen telakointiporttiin. Kaksi avaruuskävelylle lähtevää astronauttia, joista toinen on Hans Schlegel, avustaa tässä toimenpiteessä.

Kun moduuli on turvallisesti telakoitu, se otetaan käyttöön avaruusaseman miehistöön jäävän Léopold Eyhartsin valvonnassa. Tieteelliset kokeet alkavat Columbuksella muutaman tunnin kuluessa.

Atlantiksen ollessa telakoituneena ISS-asemaan tehdään vielä kaksi avaruuskävelyä, joista toisella Hans Schlegel ja yksi NASAn astronautti asentavat Columbus-moduulin ulkoiset laitteet ja avaruuskävelyillä tarvittavat kädensijat.
Moderni laboratorio kiertoradalla tehtävään tutkimukseen

Huipputekniikkaa edustava Columbus-laboratorio on Euroopan kansaivälisen avaruusaseman hyödyntämiseen antaman panoksen kulmakivi. Kun tämä 7 m pitkä ja 12,8 tonnia painava moduuli on kiinnitetty avaruusasemaan, astronautit voivat käyttää laitteita paitahihasillaan ja tehdä painottomassa tilassa laajalta alalta tutkimuksia, jotka koskevat elämän tutkimusta, ihmisen fysiologiaa, biologiaa, nesteiden fysiikkaa, materiaalitieteitä ja teknologiaa. Columbuksella on myös merkittävä opetukseen ja koulutukseen liittyvä ohjelma. Columbukseen tulee myös ulkopuolelle asennettu koealusta, mihin asennettavilla laitteilla tehdään avaruustieteellistä tutkimusta, Maan havainnointia ja huippuluokan avaruusteknologian testaamista.

Columbuksen laukaisun ja telakoinnin myötä myös ESA tulee vastuulliseksi ISS-aseman toiminnasta ja käytöstä ja voi siten lähettää astronauttejaan pitkille lennoille ISS:n miehistön jäsenenä samassa suhteessa kuin Eurooppa osallistuu tämän kansainvälisen laitteiston investointeihin.

Columbukseen on asennettuna 2,5 tonnia tieteellistä laitteistoa. Sen sisällä on viisi räkkiä , joihin voidaan asentaa erilaitia tieteellisiä integroituja tai modulaarisia tutkimuslaitteistoja. Nyt aluksi mukana ovat biotieteelliseen tutkimukseen tarkoitettu Biolab, nestefysikaalisia tutkimuksia vatren räätälöity Fluid Science Laboratory, fysiologisia mittauskai tukeva European Physiology Modules, yleiskäyttöinen European Drawer Rack ja edellisten toimintaa tukeva European Transport Carrier. Kaksi muuta hyötykuormaa tuodaan erikseen sukkulan rahtiruumassa, ja ne asennetaan Columbuksen ulkopuolelle: Aurinkoa tutkiva Solar Observatory ja teknisiä kokeita varten tehty European Technology Exposure Facility. Myöhemmässä vaiheessa hyötykuormia voidaan asentaa vielä lisää laboratorion sisälle ja ulkopuolelle.

ESAn oma Columbus-valvontakeskus alkaa valvoa Euroopan avaruuslaboratoriota heti, kun se on yhdistetty avaruusasemaan. Saksan avaruustutkimuskeskuksen (DLR) tiloissa Münchenin luona Oberpfaffenhofenissa Saksassa sijaitseva "Columbus Control Center" tulee olemaan vastuussa asemalla tehtävien tieteellisten tutkimusten käynnistämisestä, hallinnasta ja koordinoinnista. Valvontakeskus hoitaa myös Euroopan maayhteysverkostoa ylläpitämällä linkkejä USA:n ja Venäjän valvontakeskuksiin sekä muihin Euroopan valvonta- ja toimintakeskuksiin. Koko Euroopan kattava käyttäjätuki- ja toimintakeskusten (USOC) verkosto toimii yhteytenä tutkijoiden ja Columbuksen tieteellisen tutkimuslaitteistojen välillä. Tämä antaa tutkijoille mahdollisuuden valvoa tutkimuksia ja saada tuloksista reaaliaikaista tietoa.

Euroopan osallistuminen aseman rakentamiseen

Columbus on ESAn suurin panos ISS:n toimintaan, mutta ei suinkaan ensimmäinen eikä viimeinen. ESA on jo toimittanut aseman venäläiseen osaan tiedonhallintajärjestelmän (DMS-R). Useita eurooppalaisia tutkimusvälineitä on jo toiminnassa asemalla, esimerkiksi Microgravity Science Glovebox -vetokaappi tai ISS:n tehokas laboratoriopakastin, "Minus Eighty degrees Lab". NASAn kanssa tehdyn vaihtokauppasopimuksen mukaisesti ESA toimitti edellisellä sukkulalennolla lokakuussa myös Harmony-liitosmoduulin (Node 2). Maaliskuun alussa, Ariane 5 -kantoraketti laukaisee maaliskuun alussa avaruuteen myös Jules Verneksi nimetyn miehittämättömän rahtialuksen, ATV:n. Jules Verne tulee olemaan ensimmäinen eurooppalaisista automaattisistä rahtialuksista, joka palvelevat sekä kansainvälisen aseman huoltoa että korottavat aseman kiertorataa ylemmäksi. Muihin Euroopan lähitulevaisuudessa asemaan liitettäviin osiin kuuluvat eurooppalaistekoinen robottikäsivarsi, kolmas liitosmoduuli ja "kupoli", eli avaruusasman havaintoasema.

“Columbuksen laukaisu merkitsee uuden aikakauden alkua. Olemme pitkään odottaneet tätä hetkeä Euroopan miehitettyjen avaruuslentojen ja avaruuden tutkimuksen alueella", sanoi Daniel Sacotte, joka vastaa ESAn miehitetyistä avaruuslennoista, mikropainovoimatutkimuksesta ja tutkimusmatkaohjelmista. "Ensimmäinen päätös tutkia tarkemmin Columbuksen tekemistä tehtiin vuonna 1985. Tuolloin sen suunniteltiin olevan Euroopan panos NASAn silloin suunnittelemaan avaruusasemaan, Freedomiin. Maailman muuttuessa asema suunniteltiin uudelleen ja ohjelmasta tuli todella kansainvälinen. Pystyimme aloittamaan Columbuksen täysipainoisen kehittämisen noin kaksitoista vuotta sitten. Tänään Columbus on todellisuutta ja siitä on tullut avaruuslaboratorio, joka on paljon tehokkaampi kuin esityksessämme vuonna 1985 ja jopa tehokkaampi kuin vuoden 1995 suunnitelmassamme. Olemme hyötyneet viivästyksistä kansainvälisen avaruusaseman rakentamisessa, sillä olemme pystyneet parantamaan suunnittelua ja laitteistoamme. Columbus on nyt maailmanluokan avaruuslaboratorio, valmis ainakin kymmenen vuotta kestävään jännittävään tutkimustyöhön."

"Se päivä, jolloin luukku avataan ja astronautit astuvat sisään käynnistämään Columbuksen ja ottamaan käyttöön sen tieteellisen varustuksen, on suuri päivä Euroopalle, ja näen tämän päivän tulevan hyvin pian" sanoi ESAn pääjohtaja Jean-Jacques Dordain. “Olemme kulkeneet pitkän tien avaruussukkulan rahtiruumassa lentäneen Spacelab -laboratorion varhaisista päivistä. Columbuksen ja tulevien ATV-rahtialusten myötä olemme kasvaneet matkustajasta lentokykyiseksi kumppaniksi. Ensimmäistä kertaa eurooppalainen, miehitetty avaruusalus tulee toimimaan vakituisesti kiertoradalla eurooppalaisen keskuksen valvonnassa. Tähän mennessä hankkimallamme tietotaidolla on valtava merkitys, kun tulevia miehitettyjä lentoja - sekä Maan kiertoradalle että sen ulkopuolelle - valmistellaan kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Haluaisin antaa tästä menestyksestä kiitoksen kaikille ESAn työryhmille ja Euroopan teollisuuden urakoitsijoille samoin kuin ESAn jäsenvaltioille, jotka kaikista avaruusaseman muutoksista huolimatta ovat näinä vuosina antaneet tukensa ja näin mahdollistaneet ESAn kehittymisen erittäin luotettavaksi kumppaniksi tässä hankkeessa. Samalla annan tunnustuksen myös NASAlle, sen johtajalle ja kaikille tähän poikkeukselliseen saavutukseen osallistuneille työryhmille omistautumisesta määrätietoisen ohjelman noudattamiseen vaikeassa tehtävässä kansainvälistä avaruusasemaa koottaessa."

Avaruussukkula Atlantiksen on määrä irrota ISS-avaruusasemasta 16. helmikuuta. ja palata takaisin Floridaan kaksi päivää myöhemmin.

Toisin kuin muut STS-122-lennon miehistön jäsenet, Léopold Eyharts jää asemalle. Hän tulee NASAn astronautin Dan Tanin tilalle avaruusaseman 16:n pysyvän miehistön jäseneksi. Léopold Eyharts jatkaa avaruusasemalla Columbuksen käyttöönottoa ja ensimmäisten kokeiden toteuttamista. Hän palaa Maahan seuraavalla sukkulalennolla, STS-123.

Riippuu ISS:n liikennesuunnittelusta, onko Léopold Eyharts vielä avaruusasemalla, kun Jules Verne, ensimmäinen ATV:n huoltolento saapuu tuomaan tavaroita, polttoainetta ja nesteitä avaruusasemalle. Tämäkin tulee olemaan Euroopan avaruudessa oleskeluun liittyvä tärkeä "ensimmäinen kerta".