Kuohuvaa avaruustekniikkaa
Uudenvuodenjuhlissa juodulla kuohuviinillä ja avaruustekniikalla ei nopeasti ajateltuna ole paljoakaan yhteistä, mutta yllättäen niillä on: alunperin Mars-lennoille suunniteltua tekniikkaa käytetään nyt kuohuviinin tekemisessä.
Lähellä Barcelonaa Espanjassa oleva yhtiö käyttää sikäläisen kuohuviinin, cavan, tekemisessä Euroopan avaruusjärjestön kehittämää sensoria, joka valvoo käymisprosessia. Alunperin sensori kehitettiin tulevaisuuden pitkiä avaruuslentoja - kuten Mars-matkaa - varten, joiden aikana on tärkeää valvoa ja ohjata ruoan sekä muiden tarveaineiden kierrätystä.
Viiniä valmistetaan käyttämällä murskattuja rypäleitä hiivan kanssa, jolloin syntyy alkoholia ja hiilidioksidia. “Kun tehdään hyvää viiniä, on tärkeää säädellä tarkasti käymisprosessia, joten jokaisesta erillisestä käymissammiosta pitää ottaa näytteitä eri käymisen aikoina ja analysoida niitä laboratoriossa”, kertoo Pilar Urpi Freixenet -yhtiöstä, Barcelonasta. "Nyt voimme tarkkailla hiivan kasvamista ja käymisen laatua jatkuvasti uuden sensorin avulla ilman, että meidän pitää ottaa koko ajan näytteitä”, hän lisää.
Tähän mennessä hiivan tai muiden mikro-organismien määrää nesteessä mittaavat sensorit ovat käyttäneet periaatetta, missä on mitattu nesteen läpi kulkevan valon kirkkauden hiipumista väliaineen mukana. Tämä menetelmä on kuitenkin huono silloin, kun nesteessä on paljon mikro-organismeja tai jos siinä on esimerkiksi kuplia tai mikro-organismien klimppejä. Uusi sensori ei siksi mittaakaan valon avulla, vaan se mittaa nesteen sähköisiä ominaisuuksia ja päättelee siten nesteestä sen sisältämän mikro-organismimäärän. Siten se kykenee mittaamaan myös tarkasti kuohuviinin sisältämän hiivan määrän.
Nyt tammikuusta alkaen Freixenet asentaa sensorit jokaiseen käymissammioonsa, jolloin seuraavan sadon käymistä viiniksi voidaan tarkkailla paremmin ja tuloksena ainakin pitäisi olla aikaisempaa parempaa kuohujuomaa.
Sensori kehitettiin alunperin ESAn Melissa-ohjelman osana, jonka tarkoituksena on tutkia ruoan, hapen ja veden kierrätystä pitkien avaruuslentojen aikana. Sensorin ensisijainen käyttö olisi siten ammoniakin käyminen nitraatiksi kolmannessa Melissan viidestä osastosta.
Melissa-ohjelmaan ja sen osien tekemiseen osallistuu monia yhtiöitä ympäri Euroopan, ja jokaisen tarkoituksena on soveltaa alunperin avaruuskäyttöön tehtyä teknologiaa myös maanpäälisissä sovelluksissa. Nyt kuohuviinin laatua parantavan sensorin on kehittänyt barcelonalainen NTE, joka tutkii jo sensorille muitakin käyttökohteita.
