Lennätä koelaitteistosi avaruuden rajoille!
Ruotsin kansallinen avaruushallinto ja ESA kutsuvat opiskelijoita tekemään hakemuksia lennättämään laitteistojaan kahden REXUS -luotausraketin ja kahden BEXUS -stratosfääripallon kyytiin.
Hakijoiden joukosta valitut opiskelijaryhmät saavat tilaisuuden suunnitella ja rakentaa koelaitteistot, jotka soveltuvat lennoille REXUS 13 ja 14 -rakettien tai BEXUS 14 ja 15 -pallojen kyydissä.
BEXUS (Balloon-borne Experiments for University Students) -pallot päästetään irti syyskuussa 2012 ja REXUS (Rocket-borne Experiments for University Students) -luotausraketit laukaistaan maaliskuussa 2013. Kaikki lennot tehdään lähellä Kiirunaa sijaitsevasta Esrangen avaruuskeskuksesta Pohjois-Ruotsista.
BEXUS-stratosfääripallot nousevat korkeimmillaan 35 kilometriin ja pystyvät kuljettamaan mukanaan 40-100 kilon hyötykuorman. Esrangesta starttaavat koelaitteistot laskeutuvat laskuvarjon varassa Suomen Lappiin noin 2-5 tunnin kuluttua lähdöstään.
REXUS/BEXUS-ohjelma toteutetaan yhdessä Saksan avaruusjärjestön (DLR) sekä Ruotsin avaruushallinnon (Swedish National Space Board, SNSB) yhteistyössä. Ruotsin osuus hyötykuormista on annettu eurooppalaisopiskelijoiden käyttöön ESA-yhteistyön kautta.
REXUS-luotausraketit ovat spin-stabiloituja ja niitä vauhdittaa Orion-rakettimoottorin paranneltu malli, joka sisältää 290 kiloa kiinteää polttoainetta. 5,6 metriä pitkä ja 35,6 senttimetriä paksu raketti nousee tyypillisesti yli 80 kilometriin ja palaa maanpinnalle laskuvarjon varassa.
Kampanjan järjestämisestä vastaava EuroLaunch koostuu yhteistyöstä Esrangen avaruuskeskuksen, Ruotsin avaruusyhtiön (Swedish Space Corporation, SSC) ja DLR:n MORABA-osaston (Mobile Rocket Base) välillä. ESAn, SSC:n ja DLR:n asiantuntijat tarjoavat teknistä tukeaan opiskelijaryhmille koko projektin ajan.
Arvokasta kokemusta työelämää varten
Suomalaisilla on kokemusta kampanjasta, sillä vuoden 2009 keväällä järjestettyyn REXUS 5/6 -kampanjaan osallistui kaksi suomalaisopiskelijoita sisältänyttä ryhmää, Tampereen teknillisen yliopiston Itikka-tiimi sekä suomalais-norjalainen NISSE-tiimi.
"Projekti oli erittäin opettavainen ja siitä jäivät hyvät muistot", kertoo Itikka-kokeesta diplomityönsä tehnyt Tero Huttunen. "Oli hienoa valmistaa laite, jollaista ei välttämättä normaaliteollisuudessa pääsisi tekemään."
Itikka-koelaitteiston tehtävänä oli määrittää raketin lentorata mittaamalla laitteen asentoa, kiihtyvyyttä sekä kulmanopeuden muutosta. Huttunen oli vastuussa laitteiston ohjelmistosta sekä sen inertiaalipaikannuksen toteuttamisesta.
"Inertiapaikannuksessa laitteen paikan ja asennon muutoksia estimoidaan integroimalla mitattuja kiihtyvyyksiä ja kulmanopeuksia", selittää Huttunen. "Kun tiedetään alkupaikka ja asento, niin voidaan estimoida raketin lentorata."
Mukana Itikassa oli inertiaalipaikannuksen lisäksi myös kamera, joka kuvasi maisemia avaruuden rajoilta. Itikasta tulikin ensimmäinen täysin Suomessa tehty laite, joka otti näin korkealta kuvia. Laitteiston lujuusvaatimukset olivat suhteellisen korkeat.
"Kiihtyvyys oli pahimmillaan noin 18 g:tä, joten se vaati aika paljon antureilta", kertoo Huttunen. "Koska raketti oli spin-stabiloitu lennon alkuvaiheessa, myös kulmanopeudet olivat aika suuria."
Alle 10 minuuttia kestävä rakettilento on hyvin erilainen kuin matka BEXUS-stratosfääripallon kyydissä. Huippukorkeudessaan 14-metriseksi paisuva kaasupallo leijailee olosuhteissa, joissa ilmanpaine on sadasosa maanpinnan tasosta ja lämpötila 70 pakkasastetta.
Haun määräaika on lokakuussa
Hakemusten deadline on 23. lokakuuta 2011. Haku on avoin 18-28-vuotiaille opiskelijoille. Hakijoiden täytyy olla ESAn jäsenmaiden, Kanadan tai ESAn yhteistyömaiden kansalaisia* ja täyspäiväisiä opiskelijoita tai jatko-opiskelijoita yliopistossa ESAn jäsenmaissa, Kanadassa tai ESAn yhteistyömaassa. Kansallisten valtuuskuntien täytyy hyväksyä koeryhmät. Hakijoiden täytyy myös opiskella tai tutkia luonnontieteiden tai tekniikan alaa.
Parhaat 12-15 hakijaryhmän ehdotusta pääsevät jatkoon ja heidät kutsutaan ESAn ESTECissä sijaitsevaan työpajaan 7.-8. joulukuuta.
Lisätietoja hausta sekä kampanjoista löytyy osoitteesta www.rexusbexus.net
* ESAn 19 jäsenvaltiota ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekin tasavalta ja Yhdistyneet Kuningaskunnat. Kanada osallistuu osaan ESAn projekteista yhteistyösopimuksella. ESAn yhteistyömaat ovat Puola, Unkari ja Viro.
