Linnunradan kartoitusta ja oman takapihamme tarkkailua

Kartan tekeminen tulee olemaan hankalaa, koska suuri osa linnunradan tähdistä on Maasta katsottuna hyvin heikkoja. Pelkän kuvan ottamisen sijaan tähdistä tehdään useita havaintoja, jotta niiden värin ja koostumuksen lisäksi tähtien liikesuunta taivaalla saadaan mitattua. Niinpä pelkästään tähtien kuvaamiseen Gaialta tulee kulumaan viisi vuotta, minjä jälkeen kestää vielä kolme vuotta, kun tähdet sijoitetaan valtavaan kolmiulotteiseen malliin.

Lyhyesti sanottuna, Gaia tulee tuottamaan täysin uuden kuvan linnunradasta ja kaikesta siinä olevasta. Sen mittaustiedoista kootaan äärimmäisen laaja kartta, tähtiluettelo, jota voidaan käyttää hyväksi kaikilla tulevaisuuden avaruuslennoilla.

Kartoittamisen sivutulos on myös äärimmäisen kiinnostava: Gaia löytää varmasti paljon kohteita, joiden emme tienneet olevan olemassakaan. Kun Gaia sondaa superherkillä kameroillaan taivasta, voimme löytää tähtien lisäksi kohteita, jotka ovat erittäin heikkoja, tai sellaisia alueita taivaalla, joihin emme ole vielä kohdistaneet syvällekäypää katsetta.

Yksi taivaan kiinnostavista alueista, jota Gaia tulee tarkkailemaan, on Auringon ja Maan kiertoratojen välistä löydetty ’sokeapiste’.

Kyseessä on taivaan alue, joka näkyy Maasta katsottuna vain päiväsaikaan (ja silloinkin vain selkeinä päivinä, kun pilvipeitettä ei esiinny). Koska alue sijaitsee aina Auringon suunnassa, on siitä erittäin vaikeata havaita pieniä kohteita, kuten asteroideja, sillä Auringon loiste peittää ne alleen ja tekee niistä käytännöllisesti katsoen näkymättömiä.

Kyseisellä alueella liikkuvat asteroidit kulkevat joskus niin lähellä maata, että on aihetta huolestumiseen. Emme kuitenkaan voi havaita niitä, ennen kuin ne ovat siirtyneet niin kauas Auringosta, että ne näkyvät kaukoputkella. Yksi erityisen suuri asteroidiryhmä, Ateenit, kuluttaa aikaansa puikkelehtimalla Auringon ja Maan kiertoratojen välissä.

Tiedämme hyvin vähän näistä asteroidiperheistä, jotka noudattavat samaa kiertorataa. Ne leikkaavat säännöllisesti Maan kiertoradan, mikä tekee niistä vähintäänkin piilevän uhan, vaikka useimmista niistä ei ole todellista vaaraa planeetallemme. Meidän on kuitenkin syytä ymmärtää, miksi ne ovat siellä, mistä ne tulevat ja mistä ne koostuvat.

Avaruudesta taivasta pystytään tarkkailemaan koko ajan, joten ennennäkemättömän tarkka Gaia on on ihanteellinen laite seuraamaan Ateeneja ja muita lähelle kotiamme saapuvia asteroidiperheitä.

Aurinkokunnan asteroidien etsiminen on kuitenkin Gaialle vain sivutoimi, sillä sen päätehtävänä on useiden miljoonien linnunratamme tähtien tarkan sijainnin, liikkeen ja koostumuksen mittaaminen.

Näiden tietojen perusteella saamme aivan uuden käsityksen linnunradasta, sen elinkaaresta ja sen tulevaisuudesta.