Rosetta lähestyy maata – jo toisen kerran
ESAn komeettaluotain Rosetta lähestyy 13. marraskuuta Maata toisen kerran. Rosettan asiantuntijat eivät jätä kiveäkään kääntämättä, jotta Maan painovoima kääntäisi luotaimen mahdollisimman tarkasti oikeaan suuntaan ja antaisi sille sopivasti lisävauhtia, jotta se voisi jatkaa kohti määränpäänä olevaa komeettaansa.
Tässä kuussa tapahtuva Maan ohitus on Rosettan kolmas tärkeä vaihe kymmenen vuotta kestävällä matkalla 67/P Churyumov-Gerasimenko -komeettaa kohti. Viime kuussa tehty onnistunut radan korjausliike valmisteli ESAn komeettaluotainta tulevaan Maan ohitukseen. Luotain on nyt oikealla radalla ja saa oikean määrän energiaa Maan painovoimasta, mikä säästää polttoainetta myöhemmin.
Lähimmillään Maata Rosetta on 13. marraskuuta 2007 kello 22:57 Suomen aikaa. Tällöin Rosetta kiitää Maan ohi suhteellisella nopeudella 45 000 km/h (noin 12,5 km/s). Tuolloin Rosetta on 5301 km korkeudella Tyynenmeren yläpuolella Chilestä lounaaseen, 63° 46’ eteläistä leveyttä ja 74° 35’ läntistä pituutta.
Maan antaman lisäenergian avulla Rosetta läpäisee asteroidivyöhykkeen toiseen kertaan, tekee havaintoja Lutetiasta (toinen luotaimen kohteena oleva asteroidi) ja saavuttaa lopulta 67/P Churyumov-Gerasimenko -komeetan. Tämä tapahtuu noin neljän astronomisen yksikön eli 600 miljoonan kilometrin päässä Auringosta vuonna 2014.
Tiivistä toimintaa tiedossa...
Luotaimen toimivuus on kaikkein tärkeintä Maan ohilennon aikana, koska tämä osuus vaikuttaa koko tehtävän onnistumiseen. Lisäksi ohituksen aikana, niin Maata lähestyessään kuin poispäin Maasta lentäessään, paistaa Aurinko epäsuotuisasti Rosettaan ja saa aikaan sille hankalia lämpötilavaihteluita. Tämän vuoksi instumentteja voidaan käyttää turvallisesti vain hyvin lyhyitä aikoja.
Tästä huolimatta useita kalibrointi-, mittaus- ja kuvannustutkimuksia aktivoidaan sekä kiertoradalla että Philae-laskeutujalla. Havaintoja tehdään Rosettan ollessa lähimpänä Maata aikavälillä 7.11. klo 02.00 - 20.11. klo 16.00 Suomen aikaa.
Rosetta suuntaa ensin kohti Maata ja tekee havaintoja ilmakehästä ja magnetosfääristä. Tähän sisältyy myös jännittävä tutkimus: ilmakehässä tapahtuvien tähdenlentojen etsintä ja havainnointi avaruudesta. Luotain kuvaa Aasian, Afrikan ja Euroopan kaupungistuneita alueita, suuntaa kameransa sitten kohti Kuuta ja tekee havaintoja valaistun Kuun spektristä. Loitotessaan poispäin se kuvaa Maan ja Kuun muodostamaa järjestelmää etäämpää.
Rosetan toimintaa ohjataan ESAn avaruusoperaatiokeskuksessa (ESOC) Saksan Darmstadtissa.
Lisätietoja Rosetta-luotaimesta ja tieteellisistä operaatioista, mm. aikataulut ja useimmin esitetyt kysymykset, on nähtävissä (englanniksi) Rosetta second Earth swing-by Q&A
Rosettan kulkiessa Maan ohi ESAn Internet-portaali ylläpitää blogia Rosetta swing-by blog jossa on luettavissa useasti päivitettäviä uutisia ja.
