Salmijärven satelliittiasema seuraa CryoSatia

Kaikkien palasten pitää olla paikallaan, kun CryoSat nousee lennolleen Venäjältä, Plesetskin avaruuskeskuksesta lokakuun 8. päivänä. Tietoliikenne satelliitin kanssa on yksi tärkeimmistä palasista tässä maailmanlaajuisessa palapelissä. ESAn pohjoisimman satelliittiaseman, Salmijärven, henkilökunta on valmiina vastaanottamaan jääsatelliitin ensimmäiset signaalit.

Kiirunan luona lähellä ruotsalaisten omaa avaruuskeskusta ESRANGEa sijaitsevalla Salmijärven satelliittiasemalla on kaksi tärkeää tehtävää CryoSatin hyvinvoinnin takaamisessa. "Ensimmäiseksi tehtävämme on lähettää satelliitille ohjauskäskyjä, eli vastaamme osaltamme siitä, että se toimii kunnolla", kertoo Christer Kyllergård, aseman johtaja. "Satelliitin ohjaaminen tapahtuu varsinaisesti Euroopan avaruusohjauskeskuksessa ESOCissa, Saksassa Darmstadtin luona, mutta me välitämme signaalin satelliittiin. Lisäksi vastaanotamme satelliitista tulevan signaalin, tietoja sen toiminnasta, asennosta ja terveydentilasta, ja välitämme nämä tiedot edelleen ESOCiin."

Suora linja tutkijoille

Salmijärvi ottaa myös vastaan satelliitin mittalaitteiden keräämät havaintotiedot, jotka lähetetään suoraan kustakin mittalaitteesta vastaaville tutkijoille. "Käsittelemme tiedot alustavasti asemalla, jotta ne olisivat käyttäjien kannalta ymmärrettävämmässä muodossa, ja jaamme tiedot edelleen tietoja tarvitseville tutkijoille."

Tutkijat, jotka käyttävät CryoSatin tietoja tutkimuksissaan, ovat hyvin eri aloilta. Ilmastonmuutos koskettaa hyvin monia eri tieteenaloja, joten Salmijärvi saa lähettää tietoja varsin erilaisille käyttäjille, jotka sijaitsevat fyysisesti hyvinkin laajalla alueella. "Kaikki tutkijat, joille CryoSatin mittaustiedoista on hyötyä, voivat saada tietoja käyttöönsä", sanoo Kyllergård ja jatkaa: "lähetämme tietoja siten yhtä lailla Göteborgiin Chalmersin teknilliseen yliopistoon kuin toiselle puolelle maapalloa. Tutkijoiden pitää vain ottaa meihin yhteyttä ja toivoa tietoja käyttöönsä."

Christer Kyllergård huomauttaa kuitenkin, että heihin ei kannata ottaa suoraan yhteyttä. ESAn muut osastot hoitavat yhteydet tutkijoihin, "me vain hoidamme oman osamme, eli tietojen alustavan käsittelyn ja jakamisen eteenpäin."

Salmijärvi on sopiva paikka

Syy siihen, miksi satelliittiasema sijaitsee kaukana Ruotsin Lapissa, on hyvin yksinkertainen ja looginen: CryoSat lähetetään monien muiden ympäristösatelliittien tapaan maapallon napojen kautta kulkevalle kiertoradalle, miltä se pystyy havaitsemaan koko maapallon pinnan. Suuri osa tietoliikennesatelliiteista on sijoitettu päiväntasaajan päällä olevalle radalle, jolloin ne näkevät allaan vain yhden alueen Maasta, ja vaikka kiertorataa kallistetaan hieman, laajenee satelliitin alla vilisevä maisema vain vähän. Polaariradalla kiertävä satelliitti voi kuvata koko maapallon alueen periaatteessa muutaman vuorokauden aikana.

Koska satelliitti kiertää napojen kautta, on lähellä napoja olevat alueet parhaimpia paikkoja yhteydenpitoon polaarisatelliittien kanssa. Koska eteläisellä pallonpuolella ainoa mahdollinen sijoituspaikka olisi Etelämanner, minne pääseminen on hyvin hankalaa, on pohjoinen parempi vaihtoehto - etenkin kun ESAn omat jäsenmaat ulottuvat kauas pohjoiseen. Kiiruna, missä Ruotsilla on ollut paljon avaruustutkimukseen liittyvää toimintaa puolen vuosisadan ajan, oli looginen valinta ESAn satelliittiaseman sijaintipaikaksi. Kun asiasta päätettiin 1980-luvulla, ei Suomi ollut ESAn jäsenmaa, joten Sodankylä - missä on ollut avaruustutkimusta vuodesta 1913 alkaen - ei ollut mukana harkinnassa.

Salmijärven aseman ensimmäiset asiakkaat olivat ESAn kaukokartoitussatelliitit ERS-1 ja ERS-2. Kummatkin tekivät paljon erilaisia ympäristöntutkimukseen ja maanpinnan sekä merien tutkimiseen liittyviä havaintoja, ja niiden tiedot välitettiin käyttäjille Salmijärven aseman kautta. Kun ERS-1 laukaistiin avaruuteen vuonna 1991, oli se suurin ja edityksellisin ESAn tekemä satelliitti.

ERS-kaksikon seuraajaksi tehty ENVISAT lähetettiin polaariradalle vuonna 2002, ja se oli nyt vuorostaan suurin ja monimutkaisin ESAn rakentama avaruusalus. Salmijärvi toimii edelleen ENVISATin tietojen pääasiallisena vastaanottoasemana, joten näiden jättiläisten jälkeen Salmijärven satelliittiaseman henkilökunta on hyvin kokenutta ottamaan huostaansa huomattavasti pienemmän CryoSatin.

"CryoSat on uusi projekti meille, mutta koska se on periaatteessa samanlainen Maata havaitseva satelliitti, ei tämä tuo meille mitään dramaattisesti uutta", sanoo Christer Kyllergård rauhallisesti hymyillen. Hän on itse ollut Salmijärven asemalla työssä jo 15 vuoden ajan ja koko aseman henkilökunta on rutinoitunut ERS:ien ja ENVISATin kanssa.

"ERS-2 päättää pian toimintansa, joten se tekee sopivasti tilaa CryoSatille. CryoSat ja sitä seuraavat samanlaiset pienemmät satelliitit ovat tärkeitä meille, koska ne takaavat jatkuvuuden Salmijärven satelliittiaseman työlle", toteaa Christer Kyllergård lopuksi.

Taustaa: Avaruustoiminta on tärkeää Kiirunalle

Asemalla työskentelee kaikkiaan 25 henkilöä, jotka jakautuvat tekniikasta vastaaviin ja satelliittioperoinnista vastaaviin ryhmiin. Suurella osalla työntekijöistä on ylempi keskitason koulutus ja monet ovat käyneet koulunsa Kiirunassa, missä olevissa oppilaitoksissa on useita erilaisia avaruustoimintaan ja -tekniikkaan liittyviä kursseja.

Kiiruna tunnetaan ennen kaikkea kaivoksistaan, ja viime vuosina sen luona Jukkasjärvelle rakennettu jäähotelli on kiirinyt myös maailman tietoisuuteen, mutta paikkakunnalla on pitkä historia avaruuden tutkimuksessa. Toiminta alkoi siellä 1960-luvun alussa, jolloin Kiirunan luota ryhdyttiin ampumaan yläilmakehän tutkimisessa käytettäviä luotaisraketteja. Rakettien laukaisija oli Nasa, joka suoritti samanlaisia tutkimuksia Amerikan pohjoisosissa. Kun Euroopan avaruustutkimusjärjestö ESRO perustettiin 1960-luvulla, liittyi Ruotsi mukaan, jolloin tutkimustoiminta laajeni edelleen.

Kiirunan pohjoispuolella oleva laaja alue Ruotsin Lappia on Euroopan mittakaavassa ainutlaatuinen tutkimusalue, joka on lähes asumaton, eikä siellä ole paljoa lentoliikennettä. Pienten rakettien laukaisun lisäksi alue sopi mainiosti stratosfääriin nousevien tutkimusilmapallojen lähetykseen.

Vuonna 1966 päätettiin perustaa pysyvä asema luotausrakettien laukaisuun ja rakettien lähettämiseen, ja se nimettiin ESRANGEksi, Eurooppalaiseksi avaruusalueeksi. ESRO varusti sen ja kun ESA perustettiin ESROnkin työtä jatkamaan vuonna 1972, siirtyi toiminta asemalla virallisesti Ruotsin valtion perustaman yhtiön hoitoon.

Kun Ruotsi lähetti avaruuteen ensimmäisen oman satelliittinsa Vikingin vuonna 1986, oli Kiiruna valittu satelliitin maa-aseman sijoituspaikaksi. Polaarisatelliittien tietojen vastaanotto ja ohjaaminen tulivat siten mukaan ESRANGEn toimenkuvaan, ja näin edelleen ESA päätti sijoittaa oman maa-asemansa ESRANGEn läheisyyteen, Salmijärvelle.

Vaikka Ruotsin avaruuspoliittinen päätöksenteko tapahtuu Tukholmassa, Ruotsin avaruusyhtiön Rymdbolagetin pääkonttori on Solnassa Tukholman luona ja useat avaruuslaitteet rakennetaan Göteborgissa, on Kiiruna kuitenkin läntisen naapurimaamme avaruustoiminnan keskus.