Suomalainen mittalaite lähdössä Kuuta kiertämään
Euroopan avaruusjärjestön toimittamia mittalaitteita on lähdössä pian kohti Kuuta intialaisen Chandrayaan-1 -luotaimen mukana. Yksi näistä on suomalainen Auringon röntgensäteilyä tarkkaileva XSM.
Intian ensimmäistä kuualusta valmistellaan parhaillaan lähtöön Sriharikotan avaruuskeskuksessa. Laukaisu on tarkoitus tehdä keskiviikkona 22. lokakuuta kello 6:30 paikallista aikaa, jolloin luotain asettuisi Kuun kiertoradalle 8. marraskuuta.
Noin 1300 kiloa painavan luotaimen mukana on 11 tieteellistä tutkimuslaitetta, joista kolme on Euroopan avaruusjärjestön toimittamia. Näistä yksi on Kuun pintaa tutkiva röntgenspektrometri C1XS, jonka olennainen osa on Auringon röntgensäteilyä tarkkaileva XSM (X-ray Solar Monitor).
XSM on Helsingin yliopiston observatorion suurenergia-astrofysiikan tutkimusryhmän ja Espoossa sijaitsevan Oxford Instruments Analytical Oy:n yhdessä suunnittelema instrumentti. XSM sisältää erittäin herkän röntgenilmaisimen, joka pystyy havaitsemaan suoraan Auringosta tulevaa röntgensäteilyä. XSM ja C1XS mittaavat Kuun pinnasta heijastuvaa Auringon säteilyä, minkä perusteella voidaan kartoittaa pinnalta alueita, jotka sisältävät runsaasti kalsiumia ja titaania. XSM toimii myös koko Chandrayaan-1-luotaimen vartijana liian voimakasta röntgensäteilyä vastaan: mikäli Auringon aktiivisuus nousee vaarallisen voimakkaaksi, XSM varoittaa siitä luotainta, joka asettuu varotilaan.
Suomalaislaitteen ensimmäinen versio lensi vuonna 2003 laukaistun ja kaksi vuotta sitten Kuun pinnalle hallitusti ohjatun eurooppalaisen SMART-1-kuuluotaimen mukana ja tuotti paljon kiinnostavaa tietoa niin Auringon toiminnasta kuin Kuun pinnastakin.
Mittalaitteen uudessa versiossa on elektroniikkaa ajanmukaistettu spektrien tarkkuuden parantamiseksi. Mittaussensorin aukko, jonka kautta laite katsoo avaruuteen, on pienempi, koska sillä halutaan mitata myös hyvin voimakkaita auringon purkauksia, joiden aikana C1XS:n suorittamat Kuun pinnan mittaukset ovat myös tarkimmillaan. Ulkoisesti ja perusrakenteeltaan uusi XSM on samanlainen kuin aikaisempi versio. Tämän ansiosta laitteen rakentamiskustannukset olivat ensimmäiseen versioon verrattuna hyvin edulliset, noin neljännesmiljoona euroa.
XSM toimitettiin Chandrayaan-1:n Intiaan kesäkuussa 2008, ja se asennettiin luotaimen ulkopintaan elokuussa 2008. Sen jälkeen laitetta, kuten koko luotaintakin, on testattu intensiivisesti. Tällä hetkellä luotain on laukaisuvalmis.
Luotaimen nimi Chandrayaan on sanskriittia ja tarkoittaa kuualusta (chandra=Kuu, yaan=alus). Luotain tulee kiertämään Kuuta 100 kilometrin korkeudella, ja sen suunniteltu toiminta-aika on kaksi vuotta.
Lisätietoja:
Dosentti Juhani Huovelin, Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos
Puh. 050 584 1449, juhani.huovelin@helsinki.fi
Lauri Alha, Helsingin yliopiston tähtitieteen laitos
Puh. 09 191 21772, lauri.alha@helsinki.fi
Projektipäällikkö Hans Andersson, Oxford Instruments Analytical Oy
Puh. (09) 329 41349, hans.andersson@oxinst.com
