Suomalaisia mukana ESAn TIGER-palkituissa projekteissa
Viisi kansainvälistä yhteistyöohjelmaa on saanut rahoitusta ESAn TIGER-innovaatioprojektilta. Ohjelmat kehittävät uusia tapoja hyödyntää kaukokartoitussatelliittien keräämiä tietoja vesivarantojen kartoittamiseen Afrikassa. Yhdessä ohjelmassa on mukana myös Suomen Ympäristökeskuksen asiantuntijoita.
ESA käynnisti TIGER-projektin vuonna 2002 Johannesburgissa pidetyn Kestävän kehityksen maailmankokouksen jälkeen. Se keskittyy avaruusteknologian hyödyntämiseen Afrikan vesivarantojen hallinnassa ja TIGER-projektin tärkein tavoite on auttaa Afrikan maita käyttämään kaukokartoitustietoja veden kartoittamisen, löytämisen ja hyödyntämiseen liittyvissä maankäytöllisissä ongelmissa. Yli 200 erilaista afrikkalaista julkistahoa, yliopistoa ja muuta organisaatiota on tullut mukaan projektiin kautta koko maanosan.
"TIGER-innovaattorit" on uusi aloite, joka kannustaa olemassa olevia toimijoita kehittämään uudenlaisia ratkaisuita. Tarkoituksena on kehittää innovatiivisia ja edullisia ratkaisuita Afrikan viranomaisille vähäisten vesivarojen säästämiseen ja seurantaan.
Tuloksena on Euroopassa ja Kanadassa olevia pohjoisia toimijoita ja afrikkalaisia eteläisiä tahoja yhdistäviä hankkeita, jotka käyttävät hyväkseen satelliittien keräämää kaukokartoitustietoa sekä maantieteellisiä tietokantoja. Niiden avulla voidaan saada lisää tietoa vesitilanteesta kautta laajan mantereen.
SHARE
SHARE (Soil Moisture for Hydrometeorological Applications in the SADC Region) tarjoaa koko eteläisen Afrikan alueen 14 maalle tehokkaan maaperän kosteusseurantapalvelun. Projektiryhmään kuuluu Wienin teknillisen korkeakoulun kaukokartoitusasiantuntijoita sekä Durbanissa, Etelä-Afrikassa sijaitsevan KwaZulu-Natalin yliopiston tutkijoita.
Vaikka maaperän sitoma kosteus on vain pieni osa maassa olevasta vedestä, on sen merkitys veden kiertokulun kannalta suuri. ERS-2 -satelliitin ns. sirontamittarin ja Envisatin ASAR-tutkan tietojen perusteella on mahdollista kartoittaa tarkasti maaperän kosteutta ja käyttää tietoa hyväksi vesitilanteen seurannassa.
ERS-2:n sirontamittarissa on kolme radioantennia, jotka lähettävät kohti Maata kolmeen eri suuntaan mikroaaltosäteilyä. Sen takaisin satelliittiin heijastuneesta säteilystä voidaan laskea maaperän ja kasvillisuuden sisältämä suhteellinen kosteus sekä määrittää kasvillisuuden tyyppi sekä pinnan keskimääräinen epätasaisuus. Siinä missä ERS-2 kykenee tekemään vain summittaisia havaintoja, pystyy Envisatin ASAR havaitsemaan tietoja paljon tarkemmin, jopa noin kilometrin tarkkuudella.
Havaintoja ja tietojen käsittely tehdään noin kerran viikossa ja projektiryhmä välittää tilannetiedot paikallisille vedestä vastaaville viranomaisille. "Tavoitteenamme on tuottaa aikanaan afrikkalaisten kumppaniemme toimesta laajasti koko Afrikan alueelta maanpinnan kosteustietoja ja jakaa niitä käyttäjille vapaasti internetissä", toteaa Klaus Scipal Wienin teknillisestä korkeakoulusta.
Tärkeimmät tietoa käyttävät paikallisviranomaiset ovat Etelä-Afrikan Sääpalvelu sekä Etelä-Afrikan maataloustutkimusneuvosto.
IWAREMA Zambia
IWAREMA (Integrated Water Resource management for Zambia) Zambian tavoitteena on kehittää perustietojärjestelmä Zambezi-joen vesialueesta. Projektissa ovat mukana Belgian maantieteellinen tietokeskus ja Sambian yliopisto sekä Sambian vesiviranomaiset ja Sambian vesipulaa helpottamaan perustetun eteläisen Afrikan talousalueen paikallisen kaukokartoitusyksikön työntekijät.
Projekti käyttää hyväkseen Envisatin MERIS-spektrometrin kuvia sekä amerikkalaisen Landsat-satelliitin ottamia kuvia ja tuottaa tietoa Zambezin alueen vesitilanteesta paikallisille viranomaisille ja tutkijoille vedenkäytöllisten toimien suunnittelua varten.
Egyptin järvivesien laatu
Hankkeen pääkohteena on Egyptissä sijaitseva Manzalah-järvi, joka on alueen tärkein makean veden lähde. Järven vettä on käytetty viime vuosina ylitse sen kapasiteetin teollisuuteen ja maanviljelykseen, minkä lisäksi järvi on saastunut. Nyt järven tilaa halutaan tarkkailla ja parantaa. Satelliittihavaintojen perusteella pystytään seuraamaan tehokkaasti mm. järven sameisuutta, leväkasvustoja ja tilaa valtaavia vesikasveja.
Projektin tarkoituksena on suunnitella järven vedenkäyttöä uudelleen, estää sen jatkuva saastuminen ja saada aikaan sen kestävän hyödyntämisen mahdolliseksi tekevä järjestely. Projektia vetää kanadalaisen insinööritoimisto C-COREn työntekijät, joiden tukena ovat paikalliset egyptiläisen vesiviranomaiset sekä asiantuntijoita Suomen Ympäristökeskuksesta sekä Kanadasta.
Aavikoituminen
WADE (Water resources Assessment using SAR in Desert and arid lands in West African Ecosystems) kartoittaa pinnanalaisia ihmisen rakentamia vesijärjestelmiä ja vesialueita, joiden avulla voidaan torjua pohjoisen Afrikan aavikoitumista. Alueella on runsaasti vanhoja, ihmisen tuhansien vuosien aikana tekemiä kaivoja, vesikanavia ja kastelujärjestelmiä, jotka ovat hautautuneet ajan kuluessa hiekan alle. Niiden sijaintien selvittäminen satelliittien tutkakuvien avulla auttaa siirtämään vanhaa tietoa nykyisin aavikoitumista vastaan taisteleville järjestöille ja viranomaisille.
Päävastuu projektissa on aavikoitumisasiantuntijaryhmällä nimeltä AGRHYMET, joka toimii yhteistyössä Roomassa sijaitsevan Advanced Computer Systems -yhtiön kanssa. He käyttävät avaruudesta otettuja mikroaaltotutkakuvia, jotka paljastavat pinnalla näkyvien asioiden lisäksi välittömästi pinnan alla olevia kohteita.
Tutkakuvat kattavat tuhansia neliökilometrejä ja niiden avulla tutkijat pystyvät määrittelemään kaivojen ja kanavien sijainnit noin 20 metrin tarkkuudella.
Kampala
Ugandan, Kenian ja Tansanian keskellä sijaitseva Victoria-järvi on Afrikan suurin makean veden lähde. Järven taloudellinen arvo on siten hyvin suuri, minkä lisäksi se on ainutlaatuinen ja herkästi haavoittuva ympäristö. Tämän vuoksi kaikki järven ympärillä olevat maat ovat sitoutuneet tarkkailemaan järveen kohdistuvia uhkia ja kartoittamaan järvialueen resursseja. Nairobin paikallinen luonnonvarojen kartoituskeskus sekä hollantilainen Vexcel -yhtiö käyttävät kaukokartoitussatelliittien keräämiä erilaisia tietoja määrittääkseen tarkasti järven veden laatua ja määrää.
Victoria-järven tarkan tilan tietäminen auttaa mm. suunnittelemaan tarkemmin kalastusta, joten projektin tuloksista on hyötyä Ugandan kalastusvarantojen tutkimuskeskukselle, Kenian meren- ja kalastuksen tutkimuslaitokselle sekä Tansanian kalastustutkimuslaitokselle. Victoria-järven kalastusjärjestö ja paikalliset vesiviranomaiset saavat myös käyttöönsä projektin tuottamaa tietoa, minkä perusteella voidaan järven tilaa pyrkiä parantamaan.
