Suomen avaruustoiminnan painopisteinä kannattava liiketoiminta ja arkipäivän hyödyt
Suomen avaruustoiminnan painopiste on siirtymässä tieteen tekemisestä kohti taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa ja yhteiskunnallisesti hyödyllisiä sovelluksia, todetaan tänään julkistetussa avaruustoiminnan strategiassa. Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimiva Avaruusasian neuvottelukunta on hahmotellut strategiansa vuosille 2002-2004. Osallistuminen ESA-yhteistyöhön on edelleen olennaisin osa suomalaista avaruustoimintaa.
"Aikaisemman strategian ansioita ovat avaruustieteen nousu kansainvälisesti korkealle tasolle ja teollisen toiminnan liikevaihdon kasvu. Koska rahoituksen kasvun varaan ei voida laskea, on vastedes ensisijaisesti varmistettava, että nykyiset vahvuusalueet kehittyvät edelleen", sanoo osastopäällikkö Timo Kekkonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Avaruustieteen tasoa ylläpidetään osallistumalla kansainvälisiin satelliittihankkeisiin ja pyrkimällä liittymään Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO). Myös Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen ANTARES-tutkimusohjelma jatkuu vuoteen 2004 saakka.
Vuosien 2002-2004 strategia korostaa satelliittikaukokartoituksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Kaukokartoitus antaa tehokkaita ja taloudellisia keinoja esimerkiksi ympäristön seurantaan, karttojen tekemiseen ja talvisen merenkulun ohjaukseen. Uudessa strategiassa painotetaan kaukokartoituksen menetelmien laajentamista julkisen sektorin tiedonhankintaan ja paikkatietojärjestelmiin.
Suomi on kehittämässä uusia navigointi- ja paikannussovellutuksia ja osallistuu eurooppalaisen Galileo-paikannussatelliittijärjestelmän toteutukseen. Suomi harkitsee myös liittymistä Galileo-järjestelmää operoivaan organisaatioon. Liittyminen vaatisi merkittävää taloudellista panostusta julkiselta sektorilta.
Avaruustekniikka arkipäiväistyy
"Avaruustoiminnan painopiste on siirtymässä tieteellisestä tutkimuksesta ja puolustussovellutuksista kaupallisille markkinoille ja satelliittien hyödyntämiseen yhteiskunnan palveluissa. Voimakkaimmin kasvavia markkina-alueita ovat satelliitti-TV ja Internet-tietoliikenne. Satelliittipaikannuksen sovellutukset ja kaukokartoitus ovat merkittäviä kasvualueita. Kaupallisen avaruustoiminnan odotetaan moninkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun avaruusteknologia yleistyy mm. tietoliikennelaitteissa", sanoo avaruustoimintayksikön päällikkö Esa Panula-Ontto Tekesistä.
Avaruusalan globaalien markkinoiden ennustetaan kasvavan noin 100 miljardista eurosta vuonna 2001 noin 170 miljardiin euroon vuonna 2007. Tämä strategiakausi on suomalaisteollisuuden kannalta kriittinen, sillä ESAn erikoistoimet Suomea kohtaan ovat päättyneet ja ESAn tiedeohjelmasta Suomeen palautuva raha on kääntynyt laskuun. ESAn ohjelmat muodostavat suomalaisen avaruustoiminnan rungon. Sen lisäksi avaruushankkeita toteutetaan kahden tai useamman maan yhteistyönä sekä myös kansallisesti. Suomen osallistumista ESAn avaruustoimintaan ja kansallisia avaruusohjelmia koordinoidaan Tekesissä. Tekes myös rahoittaa valtaosan avaruusalan teknologisesta tutkimuksesta.
Suomessa avaruustoimintaan käytettiin julkista rahaa 43 miljoonaa euroa vuonna vuonna 2000. Avaruusasian neuvottelukunnan näkemyksen mukaan avaruustoiminta laajenee edelleen kaikilla alueilla, ja julkisen sektorin toiminnan arvioidaan kasvavan noin 50 miljoonaan euroon vuonna 2005. Pääosa julkisen sektorin panostuksen kasvusta syntyy kaukokartoituksen ja satelliittipaikannuksen käytön lisääntymisestä.
Avaruustekniikkaan sijoitetusta panoksesta hyötyvät useimmat suomalaiset. Sääsatelliittien keräämää aineistoa hyödynnetään säätiedotusten laadinnassa. Noin kolme miljoonaa suomalaista katsoo tietoliikennesatelliiteilla välitettyjä televisio-ohjelmia. Mannertenvälisissä teleliikenneyhteyksissä käytetään tietoliikennesatelliitteja. Kulkuvälineiden navigoinnissa ja paikantamisessa käytetään GPS-paikannussatelliitteja. Julkisen sektorin tiedonhankintaan, esimerkiksi Suomen metsävarojen inventointiin satelliittikaukokartoitus tarjoaa tehokkaita menetelmiä.
Seuraava merkkipaalu Suomen avaruustoiminnassa on ensi viikolla laukaistava toisen sukupolven Meteosat-sääsatelliitti. Satelliitti antaa entistä tarkempia sääennusteita. Suomalaiset ovat olleet mukana rakentamassa sääsatelliitin ohjelmistoja ja elektroniikkaa.
Lisätietoja:
- Osastopäällikkö Timo Kekkonen, KTM, p. (09) 1606 3662
- Avaruustoimintayksikön päällikkö Esa Panula-Ontto, p. 050 5577 853
