Telelääketiedettä satelliitin välityksellä

ESAn Italiassa sijaitseva Eurooppalainen avaruustutkimusinstituutti ESRIN isännöi viime viikon maanantaina päivän kestänyttä symposiumia, jossa tuotiin esille vuoden kuluessa telelääketieteessä aikaan saadut saavutukset, sekä esitettiin ajatuksia siitä, miten hanke jatkuisi. Kokoukseen osallistui edustajia Maailman terveysjärjestö WHO:sta, alan yrityksistä, lääkäreitä ja sairaaloiden johtajia. Osanottajien edustamissa tahoissa kuvastui ESAn noudattama käytäntö, jonka mukaan se pyrkii ottamaan loppukäyttäjät ja näiden toimintaa sivuavat tahot mukaan toimintaan alusta alkaen. Claudio Mastraccin, ESA:n pääjohtajan erikoisneuvonantajan, sanoja lainataksemme, ”ESA on kuulolla”.

Se, että ESA painottaa loppukäyttäjien mukana oloa, näkyy myös työryhmän kokoonpanossa; lähes kaikki sen jäsenet toimivat välittömästi terveydenhoidon tehtävissä. He ovat tähän mennessä luoneet perustan tulevalle ESAn Telemedicine via Satellite -telelääketiedeohjelmalle, jossa terveydenhoitopalveluja tuotetaan etätoimintona satelliitin välityksellä. Osanottajat ja työryhmän jäsenet keskustelivat aiheesta ja työryhmä laati raportin tutkitun telelääketieteen kahdeksasta osa-alueesta. Osa-alueet ovat seuraavat:

 

• Terveydenhoitopalvelujen yhteenliitettävyys
• Palvelut kansalaisille
• Kotiterveydenhoito
• Liikkuvuus
• Ympäristöstä johtuvien terveyshaittojen ennakkovaroitukset
• eHealth-terveyskasvatus
• Visio eHealth-terveyskasvatuksesta ja satelliittipohjaisesta telelääketieteestä

Telelääketiede käytännössä

Jo nyt useita telelääketiedeprojekteja on käynnissä monissa maassa. Kokouksen kuluessa esiteltiin kaksi pilottiprojektia, jotka saavat ESAn tukea ja hyötyvät satelliittipohjaisesta televiestinnästä. Toinen näistä oli kanadalainen etäkotikäyntiprojekti. Projektissa hyödynnetään kodissa olevaa televisiota ja langatonta terveydenvalvontalaitetta, joiden ansiosta terveydenhoitajat voivat tarkistaa potilaittensa terveyden toimistostaan tai jopa kotoaan käsin.

Tulokset osoittavat, että terveydenhoitajat voivat ’käydä’ 16 - 20 potilaan ’luona’ tavanomaisten 6 - 8 kotikäynnin sijasta. Lisäksi syntyy rahallista säästöä matkakulujen poistumisen ja vähentyneen paperityön seurauksena, koska tiedot siirtyvät elektronisesti potilaalta terveydenhoitajalle.

Potilaat, varsinkin syrjäseuduilla asuvat, hyötyvät myös siten, että heidän ei enää tarvitse poistua kotoaan saadakseen terveydenhoitoa. Tiheämmin suoritettu tarkkailu on osaltaan vähentänyt sairaalakäyntien tarvetta.

Toinen esimerkkitapaus oli täydellisesti varustettu ambulanssi hätätilanteita varten. Tämä NESA-niminen pilottiprojekti (NESA, Next Generation Emergency Satellite Assistance, eli Uuden sukupolven satelliittipohjainen hätäpalvelu) on käynnistymässä Vincenzan kaupungissa Italiassa. Onnettomuuspaikalle saapuneen ambulanssin henkilöstö voi lähettää tietoja, mm. röntgenkuvia, satelliitin kautta terveyskeskukseen tai sairaalaan.

Näin lähetettyjen tietojen ansiosta voidaan suorittaa alustava diagnoosi ja lähettää tiedot edelleen tietyn potilaan hoidon kannalta sopivimpaan sairaalaan. Jälleen kerran säästyy aikaa - mikä on elintärkeää hätätilanteissa - sillä ambulanssi voidaan ohjata suoraan tarkoituksenmukaisimpaan laitokseen, jossa ollaan valmiina ottamaan potilas hoitoon.

Edistystä ja vaikeuksia

Telelääketiede on esimerkki alasta, jossa teknologia on edistyneempää kuin on kyky tai halua soveltaa sitä. Päämääränä on maailmanlaajuinen telelääketieteellinen palvelu, jolloin kaikille ihmisille, heidän asuinpaikastaan riippumatta, voidaan taata paras mahdollinen hoito.

Satelliitteihin perustuva tiedonvälitys on tarjoaa paljon mahdollisuuksia, sillä syrjäisillä seuduilla, hätätilanteissa ja lentokoneissa ja laivoissa se on paras, ellei peräti ainoa, keino varmistaa tiedon reaaliaikainen siirtäminen paikasta toiseen. Telelääketiede voi olla avuksi myös siinä, että onnistutaan poistamaan ns. digitaalinen kuilu järjestämällä pätevää terveydenhoitoa ja tarjoamalla koulutusta lääkäreille ja muille hoitotyöntekijöille kaikkialla maailmassa ja toteuttaa tasa-arvoisuus tässäkin asiassa.

Ennen kuin kaikki tämä on mahdollista, on kuitenkin työstettävä joukko lainsäädännöllisiä, rahoituksellisia, sosiaalisia, teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Ennen kuin koko Euroopan kattava järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, on ratkaistava yhteiskäyttöön liittyvät kysymykset, jotta eri maissa olevista järjestelmistä saadaan yhteensopivia. Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa näiden ongelmien ratkaisemiseen.

Työryhmä viimeistelee raporttiaan symposiumissa esille tuodut mielipiteet huomioiden voidakseen esittää ESAn satelliittipohjaisen telelääketiedeohjelman ESAn neuvostolle tulevana vuonna.