Uppoavat veneet huutavat apua avaruudesta
Parhaimmillaan oman veneensä kannella aavaa ulappaa katsova kippari kokee samanlaista ylevää autiutta ja ajatuksiaherättävää yksinäisyyttä kuin avaruudessa olevat astronautit kokevat. Pitkään jatkuva eristyneisyys muusta sivilisaatiosta ei ole kuitenkaan aina hyvä asia - etenkin jos onnettomuus kohtaa.
Uusi Euroopan avaruusjärjestön kehittämä tekniikka mahdollistaa veneilijöiden paremman sijainninmäärityksen ja yhteydenpidon maalle jääneiden ystävien kanssa; haluttaessa veneilijän sijaintia ja reittiä voidaan seurata vaikkapa internetin kautta tietokoneen kuvaruudulla.
Ja jos vene joutuu vaikeuksiin, lähettää tietoliikenteestä huolehtiva GlobalWave MT2000 -pääte automaattisesti tarkoilla sijaintitiedoilla varustetun hätäviestin taivaalla 36000 kilometrin korkeudella olevan satelliitin kautta pelastajille.
Normaalitilanteessa veneilijä voi käyttä satelliittiterminaaliaan lokitietojen tallentamiseen ja aluksen viestikeskuksena, minkä lisäksi talven aikana veneen ollessa kuivalla maalla, toimii systeemi varashälyttimenä.
Venevarusteita valmistava Volvo Penta on tuomassa tällaista kaksisuuntaiseen tiedonvälitykseen perustuvaa systeemiä tavallisten veneilijöiden saataville. Systeemi käyttää jo olemassa olevaa GlobalWave -satelliittijärjestelmää, jota operoi kanadalainen Vistar Telecommunications.
GlobalWave on ollut käytössä vuodesta 1999 alkaen. Se käyttää hyväkseen geostationaariradalla Maan ympärillä olevia satelliitteja ja systeemin käyttäjiä ovat tähän mennessä olleen lähinnä kaukana kotipaikastaan olevat rekat ja työkoneet. Lisäksi tekniikkaa on käytetty kaukana olevien miehittämättömien laitosten ja varastojen valvontaan. Käyttäjät pääsevät näkemään rekan tai varaston tietoja yksinkertaisesti netissä näkyvien palvelujen avulla.
Veneet ovat nyt seuraava askel GlobalWievin käytössä. Juuri veneet sopivat hyvin systeemin käyttökohteiksi, koska ne ovat suhteellisen kalliita hankintoja ja ne liikkuvat usein etäällä kotipaikoistaan.
Tekniikan soveltaminen venekäyttöön ei kuitenkaan ollut suoraviivaista, sillä ammattikäyttöön alunperin suunniteltu systeemi oli hyvin mutkikas ja sekava normaalikäyttäjän kannalta. Soveltaminen merikäyttöön vaati muutamia olennaisia muutoksia ja laajamittaisessa käytössä luotettavuuden parantaminen oli tärkeää, joten yhtiö pyysi Euroopan avaruusjärjestöä apuun.
ESA, jonka liitännäisjäsen Kanada on, solmi Vistarin kanssa sopimuksen systeemin parantamisesta ja uuden käyttöliittymän kehittämisestä. Projekti alkoi heinäkuussa 2001 ja ensimmäiset vesiliikenteessä tehdyt kokeet tehtiin jo saman vuoden syyskuussa.
Yhtiö nimeltä Navigation Research rakensi ESA toimeksiannosta viisi koevenettä, joihin asennettiin uudet GlobalWave MT2000 -päätteet. Ne pitävät sisällään GPS-paikanninvastaanottimen, ne on kytketty veneen tärkeimpiin mittareihin ja systeemiin kytkettiin myös varashälytyslaitteisto. Systeemi on hyvin enegriapihi, sillä se pystyy toimimaan pelkästään akkunsa voimin kolmen vuoden ajan. Normaalisti se tosin saa virtansa veneen sähköjärjestelmästä.
Kokeisiin käytetyt veneet olivat eri tyyppisiä - purjeveneestä ja katamaraaniin, muskeliveneestä ja troolariin - ja niillä seilattiin viiden kuukauden ajan Pohjois-Amerikan rannikolla sekä käytiin Havaijilla saakka. Ne kiersivät venemessuilla keräämässä ihmisten kommentteja ja kartoittamassa sitä kohtaan tunnettavaa kiinnostusta.
Nyt ruotsalainen Volvo Penta tarjoaa systeemiä veneilijöiden käyttöön ja olettaa sen muodostuvan hyvinkin nopeasti suosituksi lisävarusteeksi etenkin laadukkaammissa veneissä. Alunperin GlobalWave kattoi ainoastaan Yhdysvaltain lähialueet, mutta paikallisten palveluntarjoajien mukaantulon myötä palvelu laajenee maailmanlaajuiseksi tämän vuoden loppuun mennessä.
GlobalWave on vain yksi ESAn ARTES 3 -nimisen teknologiaohjelman projekteista. Ohjelman tarkoituksena on kehittää joustavia ja käyttäjäystävällisiä mobiileja satelliittitiedonvälitystä käyttäviä palveluja. "Tämä osoittaa omalta osaltaan millaiset mahdollisuudet satelliittitiedonvälityksessä on", toteaa ESAn avaruustekniikan sovelluksia kehittävän osaston johtaja Francesco Feliciani.
