Uuden Meteosatin ensimmäiset kuvat julkistettu
Viime elokuun lopussa avaruuteen laukaistu uuden sukupolven sääsatelliitti Meteosat toimii erinomaisesti ja sen ensimmäiset kuvat julkistettiin viime viikolla. Nyt myös satelliitin edistyksellisen radiometrin ensimmäiset kuvat on esitelty.
Uuden sukupolven Meteosatin ensimmäinen kuva esittää varsin jännittävän näköistä maapalloa. Kuva on yhdistelmäkuva kolmesta Meteosatin kaikkiaan kahdestatoista eri näkyvän valon ja infrapunaisen alueella ottamasta kuvasta. Meteosatin pääinstrumentti on SEVIRI-niminen kamera (Spinning Enhanced Visible and Infra-red Imager), jonka kuvat näyttävät pilvien peittämien alueiden lisäksi hyvin Euroopan, Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereiden aavikkoalueet ja kasvillisuusvyöhykkeet. Ensikuva otettiin lukuisten testien jälkeen 28. marraskuuta.
Meteosatin toinen päähavaintolaite, GERB (Geostationary Earth Radiation Budget), on sekin tehnyt ensimmäiset havaintonsa torstaina 12. joulukuuta. GERB on tutkimuksellinen uusi havaintolaite, joka mittaa maapallon säteilytasapainoa - planeettaamme kohdistuvan säteilyn ja sen ulos avaruuteen palauttaman säteilyn suhdetta - ja sen vaikutusta ilmastoon.
GERB pystyy havaitsemaan koko pallonpuolen tilanteen ja seuraamaan sitä jatkuvasti. Sen tulokset ovat luettavissa helposti kuvan muodossa: energiaa saavat ja sitä menettävät alueet ovat hyvin nähtävissä. GERB havaitsee Maata kahdella laajakaistaisella säteilyalueella, joista toinen on herkkä Maan säteilemälle ja toinen Maahan kohdistuvalle säteilylle. Näiden kahden välinen ero kertoo suoraan maapallon pintaan kohdistuvan säteilyenergian ja sen avulla voidaan arvioida Maan ilmastosysteemiä pyörittävän energian määrää.
"GERB auttaa meitä havaitsemaan säteilytilannetta aina paikallaan avaruudessa olevasta pisteestä. Kun sen tiedot yhdistetään Maata matalalla kiertoradalla kiertävien ESAn Envisat- ja ERS-2 -satelliittien mittaustietoihin, kykenemme tarkkailemaan hyvin tarkasti ilmastoa sekä ympäristön tilaa", sanoo Eva Oriol-Pibernat, ESAn MSG-projektin päällikkö.
Kun GERBin tietoihin yhdistetään myös SEVIRIn ottamat kuvat, voivat tutkijat selvittää myös pilvien ja vesihöyryn osuutta energiatasapainoon, joka puolestaan vaikuttaa ilmastomallien avulla tehtävään ilmaston kehittymisen ennustamiseen.
Uusi Meteosat, viralliselta nimeltään MSG-1 (Meteosat Second Generation, sarjan ensimmäinen satelliitti) sijaitsee tällä hetkellä Maan päiväntasaajan kohdalla noin 36 000 kilometrin korkeudessa 10 astetta Greenwichistä länteen, missä sen toiminta testataan ja sen havaintolaitteet kalibroidaan. Tämän jälkeen se siirretään lopulliselle paikalleen Guinean lahden päälle Afrikan länsipuolelle päiväntasaajan kohdalle.
Meteosatin kuvat osuivat muutaman viikon tarkkuudella ensimmäisen Meteosatin laukaisun 25-vuotisjuhlan kohdalle, sillä ESAn ensimmäinen sääsatelliitti Meteosat-1 laukaistiin kiertoradalle 23. marraskuuta 1977.
Siinä missä Meteosat-1:n kuvat merkitsivät uutta aikaa eurooppalaiselle sääennustamiselle, ovat MSG-1:n kuvat myös mullistavia, koska ne ovat paljon aikaisempia tarkempia ja niistä pystytään havaitsemaan paljon enemmän erilaisia säähän ja ilmastoon vaikuttavia asioita.
Uuden sukupolven Meteosat on periaatteeltaan samanlainen kuin edeltäjänsä, eli se on sylinterin muotoinen ja pysyy oikeassa asennossaan pyörimällä akselinsa ympäri, mutta se on suurempi ja painavampi. Kahden tonnin massallaan se on kolme kertaa aikaisempia Meteosateja painavampi. Se kykenee havaitsemaan aikaisempaa paremmin ilmastomuutokseen liittyviä prosesseja sekä arkipäiväisessa sääennustamisessa hankalia sääilmiöitä, kuten sumua, lumisadetta ja ukkosia. MSG-1 laukaistiin Kouroun avaruuskeskuksesta Ariane 5 -kantoraketilla elokuun 28. päivänä.
Uuden Meteosatin ansiosta sääennusteet tarkentuvat ja television sääkuvista tulee tarkempia, kun satelliittikuvat muuttuvat karkeista pikselikuvista realistisemmiksi ja valokuvantarkoiksi. Meteorologeille useammin päivittyvät ja aikaisempaa pikkutarkemmat kuvat antavat hyvät lähtökohdat entistä parempien lyhyen- ja keskipitkän ajanjakson ennusteiden tekemiseen.
MSG on ESAn ja Eumetsatin välinen yhteisprojekti. Eumetsat on vuonna 1986 perustettu kansainvälinen organisaatio, jonka tehtävänä on pitää yllä ja operoida eurooppalaisia sääsatelliitteja ja jakaa niiden lähettämää tietoa eteenpäin. ESA on rahoittanut ensimmäisen uuden Meteosatin suunnittelun ja kehittämisen, sekä rakentaa satelliitit Eumetsatin puolesta. Eumetsat puolestaan on määritellyt satelliitin instrumenttien suunnittelukriteetit yhdessä meteorologien kanssa ja vastaa maasegmentin toiminnasta, laukaisuista ja satelliittien hallinnasta. Se myös kustantaa satelliitit ensimmäistä lukuunottamatta.
MSG-1 siirretään talven kuluessa nykyisen toiminnassa olevan Meteosatin, Meteosat 7:n, paikalle nollapituuspiirin päälle. Tämä koko ajan Maan suhteen paikallaan pysyvä geostationaariradan parkkipaikka sijaitsee jokseenkin Guinean lahden päällä Afrikan länsipuolella päiväntasaajan kohdalla, mistä satelliitti kykenee havaitsemaan hyvin koko Euroopan, Afrikan ja Lähi-Idän, sekä osia Atlantista ja Intian valtamerestä. Etenkin pohjoisen Atlantin hyvä havaitseminen on tärkeää, koska suuri osa Euroopan säähän vaikuttavista sääilmiöistä syntyy siellä.
Toinen uuden sukupolven Meteosat (MSG-2) laukaistaan avaruuteen noin 18 kuukauden kuluttua, jolloin se korvaa toisen vanhan sukupolven satelliitin, joka toimii nyt varasatelliittina. Näin vanha Meteosat-sukupolvi siirtyy kokonaan historiaan, kun sekä toiminnallinen satelliitti että sen varasatelliittikin ovat uutta sukupolvea. MSG-3 odottaa varastossa aina siihen saakka kunnes MSG-1:n elinikä lähestyy loppuaan. Koska satelliittien suunniteltu elinikä on seitsemän vuotta, on kolmannen satelliitin laukaisulle on periaatteessa tarvetta vasta vuoden 2009 tienoilla. Suunnitelmissa on lisäksi neljännen satelliitin tekeminen, mutta sille on tarvetta vasta 2010-luvun alkupuolella.
Meteosatien raakatiedot lähetetään Saksaan Darmstadtissa sijaitsevalle maa-asemalle, missä tiedot käsitellään alustavasti ja lähetetään takaisin satelliittiin, joka puolestaan välittää tiedot säätietojen käyttäjille ja tutkijoille ympäri tämänpuolisen maapallon - Eurooppaan, Afrikkaan, Amerikkaan, Lähi-Itään ja jopa pohjoisella napa-alueella ja Antarktiksella oleville tukikohdille ja aluksille.
Lisätietoja:
Eva Oriol-Pibernat
ESA MSG Mission Manager
Tel: +39 06 94180408
Fax: +39 06 94180362
ESA Media Relations Service
Tel + 33 1 53 69 71 55
Fax: + 33 1 53 69 77 90
