Vajaa viikko Envisatin laukaisuun!

Euroopan avaruusjärjestö on avannut Envisatin laukaisua varten avatulle nettisivustolle kysymyspalstan, jolla asiantuntijat vastaavat heille lähetettyihin kysymyksiin. Myös suomalaiset voivat osallistua keskusteluun - sisään vain sivulle ja kysy! Kysymysten on hyvä olla englanniksi, koska yhteisen kielen käyttäminen nopeuttaa vastaamista.

Projektipäällikkö Jacques Louet kommentoi Envisatia jo etukäteen ESA:n suomenkielisille sivuille. “Tämä on ollut hyvin pitkä projekti, sillä aloitimme satelliitin suunnittelun vuonna 1987, jolloin esitimme rakennettavaksi erityistä napojen kautta kulkevalla polaariradalla olevaa tutkimussatelliittia”, kertoo Louet ja täsmentää, että projekti oli silloin osa kansainväliselle avaruusasemalle liitettävää eurooppalaista Columbus-laboratoriota. Satelliitin nimi oli Polar Platform, ja sen piti olla uudelleenkäytettävä vapaastilentävä tutkimusalusta erilaisia tutkimuslaitteita varten. Columbuksessa tehtyjen säästöjen vuoksi Polar Platform eriytettiin omaksi ohjelmakseen ja sen tutkimusala kohdennettiin ympäristötutkimukseen, jolloin se sai nimen Envisat. “Elimme tuolloin vuotta 1993, jolloin pohdimme ensimmäisen kerran satelliitin havaintolaitteita. Päätimme, että otamme mukaan 10 instrumenttia, joiden tekemiseen osallistuu 14 eri maata”, jatkaa projektipäällikkö Louet ja katsoo ulos ikkunasta, missä satelliitti odotti haastattelun teon aikaan siirtoaan kantorakettiin liitettäväksi. “Se piti laukaista jo viime kesänä, mutta jouduimme odottamaan tähän saakka Ariane 5:n toimintahäiriön vuoksi. Satelliitti saapui tänne siksi jo toukokuussa, mutta se lähtee matkaan viimein nyt helmikuun viimeisenä päivänä (Kouroun aikaa).”

“Viimeisen 18 kuukauden aikana kaikki on sujunut suunnitelmien mukaisesti ja satelliitti on osoittanut toimivansa odotetulla tavalla. Se on vakuuttavaa, koska jos emme löydä mitään epänormaalia 18 kuukauden käytön ja testaamisen aikana, niin voi odottaa, että se toimii hyvin avaruudessakin. Olen siten hyvin luottavainen. Olemme koekäyttäneet satelliitin eri osia, testanneet sen systeemejä, sen laitteistoja on koeteltu avaruuden olosuhteita simuloiden, ja kaikki on mennyt erittäin hyvin. Myös satelliitin lopullinen lentokelpuutus on sujunut hyvin, ja odotamme nyt vain asennusta kantorakettiin”, Louet kertaa viime aikojen tapahtumia.

Satelliitti seisoi vielä helmikuun alussa ylväänä puhdastilassa, hopeaa, mustaa ja kultaa hohtaen, ja vakuutti todellakin koollaan. Se on kymmenen metriä pitkä ja neljä metriä kanttiinsa oleva laatikko, joka kasvaa avaruudessa 28-metriä pitkäksi ja kymmen metriä leveäksi laitteeksi, kun se avaa aurinkopaneelinsa ja suuren tutka-antenninsa. Kymmenmetrinen laatikko pitää sisällään ja pinnallaan kymmenen erilaista instrumenttia, jotka havaitsevat atmosfääriä, biosfääriä, hydrosfääriä, geosfääriä ja cryosfääriä, eli miltei kaikkea mitä on Maan pinnalla ja ilmakehässä. Sillä on suuri tutka, joka pystyy kartoittamaan Maan pintaa hyvin tarkasti. Kun tutkakuvat yhdistetään korkeustietoihin, voidaan maan pinnan liikkeitä mitata senttien tarkkuudella.

Envisatissa on spektrometri, joka kuvaa meriä ja ranta-alueita, se määrittää meren väriä ja lämpötilaa. Näiden tietojen avulla voidaan seurata esimerkiksi El Ninon syntyä ja kehitystä. Ja mikroaaltoradiometrillä voidaan sondata ilman kosteutta maan tai meren päällä.

Varsinaisia ilmakehätutkimuslaitteita ovat MIPAS, SCIAMACHY ja GOMOS, jotka mittaavat erilaisten kasvihuonekaasujen määriä ilmakehässä. Näistä GOMOS on suomalaisittain kiinnostavin, koska sen on suunnitellut ja rakentanut Ilmatieteen laitos yhdessä ranskalaisen Service d'aéronomien kanssa. GOMOSin elektroniikasta vastaa Patria Oyj ja sen ohjelmistoja on ollut tekemässä Space Systems Finland Oy.

“Envisat on ollut minulle viimeiset kymmenen vuotta kestänyt haaste, joka on konkretisoitunut tässä satelliitissa”, toteaa projektipäällikkö Jacques Louet lopuksi. “Se osoittaa hyvin kuinka olemme voineet rakentaa Euroopassa satelliitin, jonka mittaukset kattavat käytännössä kaikki ympäristötutkimuksen alat. En tiedä mitä alaa se ei kattaisi, sillä sen avulla voidaan tehdä kaikkia olennaisia havaintoja: ottaa tarkkoja kuvia, tehdä tutkamittauksia ja havaita ilmakehää sekä meriä. Se on hyvin kiinnostava laite, jonka laukaisua odotamme kaikki hyvin innokkaina.”