Suomi ja avaruus
Suomessa toimivat yritykset ja tutkimuslaitokset ovat keskittyneet avaruustoiminnassa Maan, lähiavaruuden ja planeettojen tutkimiseen sekä tähtitieteeseen, avaruusteknologian kehittämiseen sekä erilaisiin avaruusteknologian sovelluksiin.
Planeettojen kaasukehämittaukset ja suurenergia-astrofysiikka, ilmakehän otsoni- ja aerosolitutkimus, revontulialueen fysiikka ja avaruussää sekä muun muassa metsiin, lumeen, jäähän ja mereen liittyvät ympäristösovellukset ovat suomalaisten tutkijoiden erikoisosaamisalueita.
Avaruustekniikassa suomalaiset alan toimijat ovat keskittyneet kevyisiin hiilikuiturakenteisiin, avaruuslaitteiden elektroniikkaan ja ohjelmistoihin sekä röntgen- ja mikroaaltotekniikkaan.
Suomen kansallinen avaruustoiminnan strategia painottaa avaruusteknologian yhteiskunnalle tuottamaa hyötyä ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistämistä.
Koska pienen maan resurssit eivät riitä laajamittaisten omien avaruushankkeiden toteuttamiseen, on Suomi solminut kansainvälisiä sopimuksia. Näistä tärkein on jäsenyys Euroopan avaruusjärjestössä; Suomi on ollut ESAn täysjäsen vuodesta 1995 alkaen ja sen osuus järjestön budjetista on 0,6%, eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta suuri osa tulee takaisin Suomeen tilauksina takaisin suomalaisille yhtiöille ja tutkijoille.
Suomen tärkeimpiä kansainvälisiä kumppaneita ovat ESAn lisäksi Euroopan eteläinen observatorio ESO, Euroopan satelliittijärjestö EUMETSAT ja Euroopan unioni, jonka tulee vastaisuudessa aktiivisemmin mukaan eurooppalaiseen avaruustoimintaan. Lisäksi Suomi on kansainvälisen avaruustutkimuskomitean COSPAR:in (Committee on Space Research) jäsen – se oli ensimmäinen kansainvälinen avaruusorganisaatio, mihin Suomi liittyi jo 1960-luvulla.
Tärkein Suomen avaruustoiminnan julkinen rahoittaja on Tekes, joka toimii myös Suomen ESA-yhteistyön koordinoijana. Pääasiallisesti rahoitus tulee tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta sekä ministeriöiden budjettirahoituksesta yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille.
Suomen avaruustoiminnan hallinto on hajautettu useille hallinnonaloille tehtävien monipuolisuuden vuoksi. Kukin hallinnonala arvioi avaruustoiminnan rahoituksen tarpeittensa ja painotustensa mukaisesti.
Vuonna 2008 julkinen rahoitus avaruustoimintaan oli noin 50 miljoonaa euroa, josta noin 20 miljoonaa euroa on Tekesin avaruustoimintaan kohdistama julkisen tutkimuksen osuus.
Avaruustoimintaa liittyvien kansainvälisten ohjelmamaksujen (ESA, EUMETSAT, ESO, EISCAT, NOT) muodostama osuus oli vuonna 2008 noin 25 miljoonaa euroa.
Lisätietoa Suomen avaruustoiminnasta on Tekesin ylläpitämillä sivuilla osoitteessa www.avaruus.info.
