Artemis hivuttautuu paikalleen hitaasti, mutta varmasti
Liian matalalle kiertoradalle laukaisun jälkeen jäänyt ESAn tietoliikennesatelliitti Artemis kipuaa hiljalleen kohti lopullista rataansa. Alunperin kokeelliseksi suunniteltu ionityöntövoimalaite on ottanut nyt päämoottorin viran ja puskee Artemista ylemmäksi kohti oikeaa paikkaa geostationaariradalla.
Artemis (Advanced Relay and TEchnology MISsion) laukaistiin avaruuteen Ariane 5 -kantoraketilla viime kesänä, mutta raketin ylimmän vaiheen toimintahäiriön vuokse satelliitti jäi kiertämään Maata liian matalalle ja soikealle kiertoradalle. Alunperin kiertoradan korjaamiseen ja oikealle paikalle siirtymiseen tarkoitetun perinteisen rakettimoottorin polttoaine ei olisi riittänyt nostamaan Artemista aiotulle paikalleen geostationaariradalle noin 36 000 kilometrin korkeudessa, joten mukana ollut alunperin ratahallintaan suunniteltu kokeellinen sähköinen työntövoimalaite sai uuden tehtävän: pienitehoinen ionimoottori sai luvan pelastaa Artemiksen.
Ionimoottori on teholtaan pieni, mutta se voi toimia yhtäjaksoisesti pitkään. Artemiksen tapauksessa moottoria aiottiin käyttää ratahallintaan, eli sen avulla oli tarkoitus puskea satelliittia heikosti eteenpäin aina silloin tällöin vastineena ilmakehän rippeiden aikaan saamalle hidastavalle voimalle.
Nyt sen tehtäväksi tuli kiertoradan muuttaminen, mikä vaatii aivan eri tyyppistä toimintaa. Artemiksen tietokone piti ohjelmoida uudelleen, moottoria testata ja rataa muuttaa ensin kemiallisella rakettimoottorilla hieman sopivammaksi, ennen kuin ionimoottori pääsi työhön. Moottorin tehtävänä on tällä haavaa työntää pienellä - vain ihmisen puhalluksen tehoisella - voimalla Artemista pitkän aikaa, jotta liian alhainen kiertorata muuttuisi vähä vähältä korkeammaksi. Perinteisillä moottoreilla ratamuutos olisi tehty muutamalla suuritehoisella lyhyen aikaa kestävällä sysäyksellä.
Ennen vuoden loppua paikallaan
Lopullinen ratakorkeuden nostaminen ionimoottorin avulla aloitettiin helmikuun 19. päivänä, minkä jälkeen lennonvalvojat ovat joutuneet monien yllättävien tilanteiden eteen.
Normaalissa tapauksessa satelliitti oltaisiin testattu etukäteen ja sen lento olisi suunniteltu sekä simuloitu ennen laukaisua, mutta nyt kaikki piti tehdä avaruudessa jo olevalle satelliitille. Annetut käskyt ja toiminnot testataan saman tien käytännössä, minkä vuoksi kaikkien toimien pitää olla hyvin varovaisia. Ionimoottoria ei suunniteltu toimimaan näin pitkään kerralla, joten sitä pitää tarkkailla ja säätää jatkuvasti.
Satelliitin valmistaneen Alenian ja ESAn yhteinen lennonvalvojaryhmä on onnistunut hyvin Artemiksen ja sen ionimoottorin ohjaamisessa tässä omalaatuisessa tilanteessa, joka on tehnyt lennosta jo nyt menestystarinan. Epäonnistuneesta laukaisusta huolimatta Artemis on toiminnassa ja kykenee näillä näkymin toimimaan lähes yhtä pitkään kuin alunperin suunniteltiin.
Lisäksi se on jo tehnyt varsinaista tehtäväänsä, eli toiminut tietoliikennesatelliittina. Se on muun muassa ennättänyt jo testaamaan ainutlaatuista laserlinkkiään Spot-4 -kaukokartoitussatelliitin kanssa ja välittänyt sen kuvia Maahan.
Tällä hetkellä Artemis jatkaa kipuamistaan kohti lopullista rataansa noin 20 kilometriä vuorokaudessa. Jos kaikki sujuu hyvin, saavuttaa sen geostationaariradan ennen vuoden loppua.
