Avaruus 2001 oli menestys
Helsingin Kaapelitehtaalla 2.-4. marraskuuta pidetty Avaruus 2001 -näyttely oli yleisömenestys. Paikalle odotettiin noin 12 000 kävijää, mutta suureen avaruusnäyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana noin 25 000 ihmistä.
Lähes kaikki Suomen avaruusalalla toimivat yhtiöt ja tutkimuslaitokset sekä tähtiharrastajat Kaapelitehtaalle kerännyt näyttely oli laaja-alaisin koskaan maassamme järjestetty avaruusalan tapahtuma. Suuren, luonnollista kokoa olleen SOHO-aurinkotutkimussatelliitin mallin rinnalle Merikaapelihalliin oli koottu 30 näytteilleasettajaa, planetaario, erikokoisia kaukoputkia, korkeatasoinen valokuvanäyttely, Marsin pintaa jäljittelevä simulaattori, erilaisia toimintapisteitä ja noin 500-paikkainen esitelmäsali, jossa alan parhaat asiantuntijat pitivät esityksiä aamusta iltaan. Lisäksi paikalla oli valtava määrä suomalaisen avaruus- ja tähtitiede-harrastuksen esittelelijöitä.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry järjesti Avaruus 2001 -tapahtuman 80-vuotisjuhlansa kunniaksi yhdessä Euroopan avaruusjärjestö ESAn, Teknologian kehittämiskeskus Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa. Tapahtumaa rahoittivat myös Suomen Kulttuurirahasto, opetusministeriö, Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus ja Tieteen tiedotus ry.
Kyseessä oli ESAn ensimmäinen laaja esittäytyminen suomalaiselle yleisölle; komean näyttelyosaston lisäksi paikalla vieraili kaksi ESAn astronauttia, ruotsalainen Christer Fuglesang ja saksalainen Ulf Merbold.
ESA:n osaston ohella näyttelyn maamerkiksi muodostui mahdollisimman autenttinen Marsin maisemaa simuloiva hiekkalaatikko. Tämän Mars-simulaattorin tarkoitus oli luoda tunnelmaa sekä toimia erilaisten mars- kulkijoiden näyttämönä.
Hiekkalaatikko koostui punaisesta hiekasta sekä Lappajärven meteoriittikraaterilta tuoduista kosmista alkuperää olevista kivistä. Kokoa tällä hulppealla leikkipaikalla oli 4x4 metriä ja kokonaisuuden kruunasi suuri taustavalokuva Marsista.
Simulaattorin pinta rakennettiin tarkaksi kopioksi NASAn Pathfinder -luotaimen laskeutumisalueelta, josta suuren suosion saanut sympaattinen Sojourner -kulkija mönki suoraan suuren yleisön maailmanlaajuiseen suosioon vuonna 1997.
Useat Mars -kulkijat peruskoulun ala-astelaisten suunnittelemista ja toteuttamista kulkijoista aina venäläisten vuosikymmenien kokemuksella suunnittelemaan kulkijaan saivatkin testata toimivuuttaan simulaattorissa. Areenalla möyri myös suomalaisen Mars-osaamisen malliesimerkki MiRo; MiRo on ESAn tilaama Mars-kulkijan koeversio, jonka kehityksestä ja valmistuksesta vastaavat yhteistyössä Space Systems Finland, Teknillinen korkeakoulu ja Valtion teknillinen tutkimuskus. Se kykenee poraamaan näytteen marsperästä aina kahden metrin syvyydestä.
Näyttelyn huipentumia Mars -simulaattorilla olivat koululaisten itse rakentamien kulkijoiden loppukilpailut viikonlopun aikana. Alemman, eli ala-asteen sarjaan osallistuneista kulkijoista palkittiin 2 eri kategorian voittajaa. Otto-ville Rissanen Helsingistä voitti taiteellisen sarjan loistavalla toteutuksellaan, ja teknisen sarjan voittivat Sami ja Juho Vuolo Haapavedeltä.
Ylemmässä (ylä-asteet ja lukiot) sarjassa voiton vei Kuopion Lyseon opiskelijat Sigma-kulkijallaan. Voittaja varmistui kyvyllä liikkua Marsissa sekä hyvällä kokonaislento- ja tiedesuunnitelmalla. Ryhmään kuuluivat Antti Manninen, Eero Ojanperä, Kalle Sallinen, Matias Pyykönen ja Veikko Laukkanen.
Ilmari Lehmusoksan, Lauri Lankisen, Henri Lankisen, Kaarle Tukian ja Markus Grönholmin erikoisen innovatiivinen ja erinomaista insinöörityötä edustanut roveri teki loppukilpailusta vaikean, mutta sen pienet tekniset ongelmat veivät voiton lopulta pikkutarkasti tehdylle kilpailijalle.
Kaikki kilpailijat osoittivat suurta luovuutta ja asiaan paneutumista ja kaikki kilpailuun osallistuneet kävivät pokkaamassa mitä parhaimpia palkinto kilpailujen päätteeksi ESAn astronauttien luovuttamina.