ESA ja Suomi viitoittavat tietä kohti kaukokartoituksen superpaikkaa

Suomesta tuli ESA:n 14. jäsenvaltio tammikuussa 1995, ja se on osallistunut 30 viime vuoden aikana moniin ESA:n ohjelmiin ja toimintoihin, kuten kaukokartoitukseen, avaruustieteeseen, navigointiin ja satelliittiviestintään. Koska Suomella ei ole omaa kansallista avaruusjärjestöä, Suomi tukeutuu ESA: öön avaruustoimintansa perustana. 

Viime vuosina Suomessa on myös kasvanut kaupallisten yritysten määrä avaruusalalla. Kasvava kiinnostus näkyy ESA:n tammikuussa 2025 käynnistämässä Philab Finland -innovaatio-ohjelmassa, joka keskittyy avaruusteknologian kaupallistamiseen ja uusien startup-hankkeiden rahoittamiseen.

Myös ESA:n Kaukokartoitusohjelman (PBEO) ohjelmaneuvoston puheenjohtaja on suomalainen: Maanmittauslaitoksen varapääjohtaja Jarkko Koskinen.

Prof. Koskinen toimi eilen puheenjohtajana PBEO:n kokouksessa, joka pidettiin poikkeuksellisesti Saariselällä. Kokouksessa ESA paljasti, että se aikoo tutkimus- ja kehitysohjelmansa FutureEO:n kautta tehdä yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen kanssa ja investoida Sodankylään kaukokartoituksen kalibrointiin ja validointiin tarkoitettuun superpaikalle.

ESA:n kaukokartoitusohjelmien johtaja Simonetta Cheli sanoi: ”Seuraavien kolmen vuoden aikana teemme tiivistä yhteistyötä Suomen Ilmatieteen laitoksen kanssa, jotta sen arktisesta avaruuskeskuksesta tulisi kaukokartoitus-, kalibrointi- ja validointitutkimuksen superpaikka.

”Keskuksen sijainti korkealla leveysasteella ja sen ympäröimä boreaalinen metsä, joka edustaa laajempaa napapiirin metsä- ja tundraekosysteemiä, tekee siitä ihanteellisen paikan validoida ja kalibroida satelliittiemme tuottamaa tietoa niiden lentäessä yläpuolella. Uusi superpaikka auttaa parantamaan satelliittitietojen laatua ja edistämään uusia arktisen alueen kannalta tärkeitä palveluja ja sovelluksia.

”Tämä ei hyödytä ainoastaan ESA:a ja ymmärrystämme metsä-tundra-ympäristöstä, vaan tarjoaa myös suomalaiselle ja eurooppalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia ympäristöantureita ja -teknologiaa arktisessa ympäristössä.”

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas lisäsi: ”Uusi keskus lisää merkittävästi Suomen avaruustoiminnan kansainvälistä vaikuttavuutta ja luo kasvumahdollisuuksia suomalaiselle avaruustoiminnalle ja -teollisuudelle samalla kun se parantaa tieteellistä tietämystä.”

 Kalibrointi ja validointi eivät ehkä kuulosta kovin jännittävältä, mutta se on ratkaisevan tärkeää sen varmistamiseksi, että satelliitit tuottavat tarkkoja ja luotettavia tietoja ja että mahdolliset virhemarginaalit ymmärretään ja otetaan huomioon, ennen kuin näitä tietoja käytetään ymmärtämään, miten maapallo toimii ja tapahtuuko muutoksia ja miten niitä tapahtuu.

Tämä tarkoittaa yleensä riippumattomien mittausten tekemistä maasta, mastoista ja lentokoneista, joita verrataan kiertoradalla olevien satelliittien keräämiin tietoihin.

Suomen arktista avaruuskeskusta käytetään jo tällaisiin tarkoituksiin - ja ESA on hyödyntänyt tätä infrastruktuuria useita kertoja viimeisten 15 vuoden aikana SMOSin kaltaisissa satelliittimissiooissa ja monissa esisuunnitteluvaiheessa olevissa missio- ja instrumenttikonsepteissa.

ESAn Kaukokartoituskampanjoiden osaston johtaja Malcolm Davidson totesi: ”Suunnitelmissa on ottaa käyttöön mikroaalto-, moni- ja hyperspektri- sekä kasvihuonekaasuhavaintojen kalibrointi- ja validointikapasiteettia, joten keskuksen laajentaminen superpaikaksi antaisi sille mahdollisuuden ottaa merkittävä rooli monissa tulevissa tehtävissä.” Tämä on myös yksi tärkeimmistä tehtävistä.

”Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa Copernicus Anthropogenic Carbon Dioxide Monitoring -missio, Copernicus Imaging Microwave Radiometer -missio, Copernicus Hyperspectral Imaging Mission -missio, Copernicus Polar Ice and Snow Topography Altimeter -tehtävä, Radar Observing System for Europe at L-band -tehtävä ja Earth Explorer FLEX -tehtävä.”

Kun ESA ja Suomi ovat nyt mukana tässä kunnianhimoisessa hankkeessa, se parantaa merkittävästi ymmärrystämme maapallosta. arktisen ja arktisen ympäristön tuntemusta.