ESAn vesitutkimussatelliitti seuraa Euroopan kevään kuivuutta
Länsi-Euroopan poikkeuksellisen kuiva kevät näkyy selvästi SMOS-satelliitin mittauksista. Kartat tarjoavat kiinnostavan näkymän jyrkkään eroon verrattuna viime vuoden kevääseen, mutta ovat samalla myös tärkeä apu maatalouden ja vesitieteen sovelluksissa.
ESAn SMOS-satelliitti (Soil Moisture and Ocean Salinity) on ollut Maan kiertoradalla nyt 18 kuukauden ajan ja tehnyt maailmanlaajuisia havaintoja maaperän pintakerrosten kosteudesta sekä valtamerten pintaveden suolaisuudesta.
SMOSin keräämä data on tärkeää vesisyklin paremmalle ymmärtämiselle sekä etenkin sen maanpinnan ja ilmakehän välisille vuorovaikutusprosesseille.
Vaikka maaperään on sitoutuneena vain pieni osuus maapallon koko vesimäärästä, on sillä silti tärkeä rooli vesisyklissä. Maanperän kosteus on ratkaiseva tekijä veden ja energian siirtoprosesseissa maanpinnan ja ilmakehän välillä.
Sää- ja ilmastomallien muuttujana käytettyä maaperän kosteusdataa hyödyntävät hydrologit, maaperätutkijat, meteorologit ja ekologit. Koska veden määrä maaperässä hallitsee kasvien kasvunopeutta ja satojen määrää, dataa voidaan soveltaa myös esimerkiksi maatalouden käyttötarkoituksiin.
Monille länsieurooppalaisille kuiva ja lämmin sää on ollut nautittava kokemus. Maataloudessa kuivuus on kuitenkin jo ehtinyt aiheuttamaan vakavia ongelmia. Lisäksi kuiva maasto ja kasvillisuus nostavat metsäpalojen riskiä.
Paikallisviranomaiset ovat asettaneet rajoituksia kastelulle maanviljelyksessä joissakin maissa, kuten Ranskassa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa. Muita kuivan sään aiheuttamia toimia ovat esimerkiksi Zürichin kantonin operaatio pelastaa jalokalat turvaan Toess-joesta ennen niiden elinympäristön kuivumista sekä grillauksen kieltäminen pääsiäisen aikaan Alankomaiden itäosissa.
Ranskan kartat, jotka on generoitu CESBIO-laboratoriossa Toulousessa, paljastavat selvän eron huhtikuun 2010 ja 2011 välillä maaperän kosteudessa. Sininen ja vihreä väri edustavat kosteampaa sekä keltaisen sävyt kuivempaa maanpintaa.
Ennen SMOSin laukaisua oli käytössä hyvin harvoja maailmanlaajuisia maaperän kosteutta käsitteleviä datakirjastoja. Missio on parhaillaan täyttämässä tätä tyhjiötä ja tarjoaa myös arvokkaita mittaustuloksia valtamerten suolapitoisuuksista.
Maaperän kosteus on kriittinen osatekijä lämpötilan, ilmankosteuden ja sademäärien ennustamisessa. SMOSin tavoitteena on tuottaa globaali kartta maaperän kosteudesta kolmen päivän välein. Tämä data yhdessä numeerisen mallintamisen työkalujen kanssa antaa arviot maaperän kosteudesta aina yhdestä kahteen metrin syvyyteen asti.
Tätä kerrosta kutsutaan 'juurivyöhykkeeksi' ja se toimii kasvien vesivarantona, josta ne saavat tarvitsemaansa vettä ja myöhemmin vapauttavat sen ilmaan lehtiensä kautta haihduttamalla.
Juurivyöhykkeen mullan kosteuden arviointi ei ole arvokasta pelkästään satojaan kasvattaville maanviljelijöille, vaan myös ensiarvoisen tärkeää lyhyen ja keskipitkän ajan sääennusteille.
