Eurooppa laukaisi ISS-avaruusasemalle ensimmäisen tarviketäydennystä kuljettavan rahtialuksensa – Jules Vernen
ESA PR 15-2008. Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen rahtialus Jules Verne (ATV eli Automated Transfer Vehicles), kuuluu uusiin, itsenäisesti toimiviin avaruusaluksiin, jotka on suunniteltu täydentämään kansainvälisen avaruusasema ISS:n tarvikevarastoja ja korottamaan aseman kiertorataa ylemmäksi. Jules Verne laukaistiin tänä aamuna onnistuneesti Maan matalalle kiertoradalle Ariane 5 -raketilla.
Tulevien viikkojen aikana se etenee kohti päämääräänsä ja telakoituu lopulta ISS-asemaan tuodakseen avaruusasemalle tarvikkeita, polttoainetta, vettä ja happea.
Laukaisu tapahtui kello 05:03 Suomen aikaa (01:03 paikallista aikaa) Guayanan avaruuskeskuksessa, joka on Ranskan Guyanassa Kouroussa sijaitseva Euroopan avaruusalusten laukaisupaikka. Tämän lennon laukaisemiseen tarvittiin eurooppalaisen työhevosen uusi versio, Ariane 5ES. Se on erityisesti suunniteltu laukaisemaan tämän lähes 20 tonnin painoisen aluksen (yli kaksi kertaa painavampi kuin tähän asti suurimman Ariane 5:n laukaisema kuorma) matalalle kiertoradalle, jonka kaltevuus on 51,6 astetta suhteessa päiväntasaajaan. Aluksen ylimmässä vaiheessa on uudelleensytysominaisuudet.
Epätavallinen laukaisurata vaati kaksi uutta kauko-ohjattua tarkkailuasemaa, joista toinen sijaitsee Atlantin valtamerellä ja toinen Azorien saarilla. Ariane 5 -raketin ylin vaihe suoritti kahdeksan minuutin alkupolton Atlantin yläpuolella. Tätä seurasi 45 minuutin lento vapaalla Euroopan ja Aasian yli ennen uutta sytytystä ja 40 sekunnin sirkulaatiopolttoa Australian yläpuolella. Jules Verne ATV irtautuminen tapahtui kello 06:09 Suomen aikaa (02:09 paikallista aikaa), ja tilannetta seurattiin Uudessa-Seelannissa sijaitsevalta maa-asemalta.
Kaikkien aikojen monimutkaisin eurooppalainen avaruusalus
Jules Verne ATV kiertää nyt Maata samalla ratatasolla kuin ISS, mutta sen korkeus on vain 260 km, kun taas kansainvälinen avaruusasema on 345 km korkeudessa. Toulousessa Ranskassa sijaitsee rahtialuksen valvontaan tarkoitettu keskus (ATV Control Centre), jossa alusta seurataan jatkuvasti. ATV Control Centre sijaitsee Ranskan avaruusjärjestö CNES:n tiloissa. Keskuksen tehtävänä on valvoa alusta koko lennon ajan yhteistyössä Moskovassa ja Houstonissa sijaitsevien ISS:n valvontakeskusten kanssa. ATV suorittaa ensin turvallisuustarkistuslennon vapaassa lennossa, minkä jälkeen tapahtuu säätö kiertoradalle ISS-asemaan kiinnittymistä varten. Ensimmäinen suunnitelman mukainen telakoitumisaika on 3. huhtikuuta, NASAn avaruussukkula Endeavourin lähdön jälkeen.
Kuuluisan ranskalaisen 1800-luvun visionäärin, kirjailija Jules Vernen mukaan nimetty rahtialus on suurin ja korkeatasoisin Euroopassa kehitetty avaruusalus, jossa yhdistyvät itsenäisesti lentävän, liikehdintäkykyisen avaruusaluksen sekä avaruusaseman moduulin toiminnot. Noin kymmenen metriä korkea ja halkaisijaltaan 4,5 m leveä alus painoi laukaisuhetkellä 19 357 kg. Siihen kuuluu tilavuudeltaan 45 kuutiometrin paineistettu moduuli, joka perustuu Columbuksen painekuoreen, sekä venäläisvalmisteinen telakointijärjestelmä, joka on samanlainen kuin miehitetyillä Sojuz-aluksilla ja Progress-rahtialuksella. Noin kolme kertaa venäläistä vastinettaan suurempana Jules Verne voi kuljettaa rahtiakin kolme kertaa enemmän.
ATV on myös maailman ensimmäinen avaruusalus, joka on suunniteltu telakoitumaan itsenäisesti miehitettyjä avaruuslentoja koskevien erittäin tiukkojen turvallisuusrajoitusten mukaisesti. Erittäin tarkat navigointijärjestelmät ja lento-ohjelmisto ovat paljon mutkikkaampia kuin vastaavat Ariane 5:ssä käytetyt järjestelmät.
