Sodankylän GOMOS-keskus aloittaa toimintansa
Maaliskuun ensimmäisenä päivänä avaruuteen laukaistun ympäristösatelliitin ENVISATin suomalaisittain kiinnostavin havaintolaite on GOMOS. Suuri osa sen tekniikasta on suomalaista tekoa, minkä lisäksi instrumentin lähettämän tiedon prosessointikeskus sijaitsee Sodankylässä. Kun ENVISATin havaintolaitteet on saatu nyt kunnolla toimintaan, vietetään Sodankylän tietokeskuksen virallisia avajaisia keskiviikkona 22. toukokuuta.
ENVISAT on tehokkain eurooppalainen koskaan avaruudessa ollut ympäristötutkimukselle omistettu satelliitti. Bussin kokoinen avaruusalus tekee tarkimpia koskaan avaruudesta käsin tehtyjä havaintoja planeetastamme - ja sen on tarkoitus jatkaa työtään ainakin viiden vuoden ajan eteenpäin.
Satelliitin silminä ja korvina on kymmenen erilaista havaintolaitetta, jotka mittaavat ja kuvaavat Maan pintaa, jäätiköitä, meriä ja ilmakehää. Monet näistä instrumenteista ovat samankaltaisia 90-luvulla lentäneiden ERS-1 ja ERS-2 -satelliittien instrumenttien kanssa, minkä ansiosta tutkijat saavat käytöönsä runsaasti yli vuosikymmenen kestäviä havaintosarjoja.
Loput instrumentit ovat uusia, varta vasten ENVISATia varten suunniteltuja. Eräs näistä on GOMOS, Global Ozone Monitoring by Occultation of Stars, joka mittaa ilmakehän otsonipitoisuuden pystyprofiilia tähdenpeittojen avulla. Mittausten perusteella voidaan rakentaa kolmiulotteinen kartta ilmakehän otsonipitoisuudesta.
ENVISATin lähettämät tiedot vastaanotetaan pääosin Ruotsin Kiirunassa tai Italian Frascatissa sijaitsevilla antenneilla, mutta yksittäisten havaintolaitteiden tiedot käsitellään ja tallennetaan erityisissä prosessointi- ja arkistointikeskuksissa (PAC, Processing and Archiving Centre), jotka sijaitsevat eri Euroopan maissa.
GOMOS-instrumentin PAC on sijoitettu Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteelliseen tutkimuskeskukseen Sodankylään. Koodinimellä FIN-CoPAC tunnettu Sodankylän keskus toimii läheisessä yhteistyössä Saksassa sijaitsevan koko ENVISATin tietojen käsittely- ja arkistointikeskuksen kanssa.
Päävastuu GOMOSin suunnittelusta ja rakentamisesta oli Astrium-konsernin ranskalaisella tytäryhtiöllä, mutta laitteen elektroniikka ja tietokoneiden ohjelmistot ovat pitkälti suomalaisia. Patria on valmistanut GOMOSin elektroniikan päätietokonetta ja sille sähköä syöttävää laitteistoa lukuunottamatta. Avaruussovelluksien tietokoneohjelmistoihin keskittynyt Space Systems Finland puolestaan on tehnyt instrumentin tietokoneohjelmat.
“GOMOS on 160-kiloinen laite, jonka hyvin tärkeä osa on 30 cm kertaa 40 cm oleva suuntauspeili”, kertoo VTT:n Heikki Saari. “Kun satelliitti kulkee eteenpäin radallaan, etsii peili taivaalta ennalta määrätyn tähden ja seuraa sitä aina niin kauan, että se peittyy Maan kiekon taakse”, jatkaa Saari ja toteaa, että peili kykenee pitämään tähden kuvakentässä mikroradiaanin tarkkuudella, eli se pystyisi seuraamaan kilometrin päässä olevaa yhden millimetrin mittaista liikettä. Samalla kun se seuraa tähteä, se mittaa sen spektriä, eli laite hajoittaa valon osiin ja analysoi eri aallonpituuksia.
SSF vastaa myös GOMOSin lähettämän tiedon esikäsitelyyn, jatkokäsittelyyn ja arkistointiin sekä tiedon etsimiseen tarvittavat tietokoneohjelmistot. Satelliitti itse on vain pieni osa koko projektia, ja itse asiassa maalaitteistossa käytettävien ohjelmien tekeminen ollut suurempi ponnistus kuin satelliitin lentotietokoneen ohjelmiston tekeminen.
Ilmatieteen laitoksen tiedote:
Satelliittidatakeskuksen toiminta käynnistyy Sodankylässä
Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteelliseen tutkimuskeskukseen perustettu otsonia mittaavan GOMOS-instrumentin prosessointikeskus FIN-CoPAC aloittaa toimintansa 22. toukokuuta. Keskus valmistui vuoden 2001 tammikuussa, mutta toiminnan käynnistämiseksi on odotettu GOMOS-instrumenttia kuljettavan Euroopan avaruusjärjestön Envisat-satelliittin laukaisua. Envisat laukaistiin onnistuneesti avaruuteen maaliskuun alussa 2002.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 22. toukokuuta kello 13.30 Lapin ilmatieteelliseen tutkimuskeskukseen Sodankylään, Tähteläntie 62.
Tilaisuudessa on mahdollisuus haastatella Euroopan avaruusjärjestön johtajaa Mario Albania, Ilmatieteen laitoksen pääjohtajaa Erkki Jatilaa ja Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen projektipäällikköä Osmo Aulamoa.
Lisätietoja: Ilmatieteen laitos, projektipäällikkö Osmo Aulamo
puhelin (016) 619 613, 040 518 1541
osmo.aulamo@fmi.fi
