N° 16–2023: ESA:n Juice laukaistiin matkaan selvittämään Jupiterin jäisten kuiden salaisuuksia

Laukaisun ja raketin irrottamisen jälkeen ESA:n Euroopan avaruusoperaatiokeskus (ESOC) Saksan Darmstadtissa vahvisti saaneensa yhteyden alukseen Australian New Norciassa sijaitsevalla maa-asemalla klo 15.04 CEST. Avaruusaluksen 27 m pitkät aurinkokennot avautuivat niille tunnusomaiseen ristin muotoon klo 15.33 CEST. Kennojen ansiosta Juice voi matkustaa aurinkokuntamme ulompiin osiin.

”ESA on kansainvälisten kumppaniensa kanssa matkalla kohti Jupiteria”, kertoo ESA:n pääjohtaja Josef Aschbacher. ”Näyttävästi matkaan laukaistu Juice kantaa mukanaan tätä tutkimusta vuosikymmeniä sitten suunnitelleiden ihmisten unelmia ja intohimoa, kaikkien tämän uskomattoman laitteen rakentamiseen osallistuneiden taitoja ja innostusta, lennonjohtomme yhteistyön hedelmiä ja maailmanlaajuisen tiedeyhteisön kiinnostusta. Pyrimme yhdessä laajentamaan tieteen ja tutkimuksen mahdollisuuksia vastataksemme ihmiskunnan suurimpiin kysymyksiin.”

”ESA:n johtamistaitojen ja satojen eurooppalaisten teollisuus- ja tiedeinstituuttien ponnistelujen ja sitoutumisen ansiosta Juice-missio on nähnyt päivänvalon”, toteaa Giuseppe Sarri, ESA:n Juice-projektin johtaja. ”Kumppanimme Nasa, Japanin avaruusjärjestö ja Israelin avaruusjärjestö osallistuvat tutkimukseen laitteistolla ja tieteellisillä instrumenteilla. Saavutimme pitkään odotetun laukaisun yhdessä heidän kanssaan.”

Galileosta Juiceen

Taivaalla kirkkaana loistava Jupiter on ollut ihmettelyn kohde siitä asti, kun esi-isämme ensi kerran alkoivat katsella taivaalle. Tähtitieteilijä Galileo Galilei käänsi huomion Jupiteriin vuonna 1610, kun hän ensimmäisenä katseli planeettaa kaukoputken läpi ja havaitsi sen ympärillä kiertävät kuut.

Aiempien Jupiteriin suuntautuneiden missioiden ansiosta tiedämme, että planeetan kolmella suurimmalla kuulla – Europalla, Ganymedeella ja Callistolla – on pintansa alla piilossa paljon suurempi määrä vettä kuin maapallon merissä yhteensä. Planeettojen kokoiset kuut tarjoavat kutkuttavia vihjeitä siitä, että elämälle suotuisia olosuhteita voisi esiintyä muuallakin kuin tällä ”sinisellä pallollamme”. Juicen avulla otamme seuraavan askeleen kohti tämän kiehtovan mysteerin selvittämistä.

 ”Lähetimme tänään Jupiterin kuita kohti joukon uraauurtavia tieteellisiä instrumentteja, joiden mahdollistamista upeista lähikuvista aiemmat sukupolvet eivät osanneet uneksiakaan”, kertoo ESA:n tieteellinen johtaja Carole Mundell.

 ”Juicen tuottama datan aarreaitta tarjoaa maailmanlaajuiselle tiedeyhteisölle tilaisuuden uppoutua selvittämään Jupiterin kuiden salaisuuksia, tutkia muiden planeettojen merien luontoa ja elinkelpoisuutta sekä vastata tulevien tutkijasukupolvien vielä toistaiseksi tuntemattomiin kysymyksiin.”

Tutkimusmatka yhä kauemmas

Juice on ESA:n viimeinen Ariane 5 -kantoraketilla laukaistu avaruusmissio. Rakettimallia on käytetty vuodesta 1999 asti.

”Tämä on huikea osoitus Euroopan kyvystä kehittää suuria unelmia ja myös saavuttaa ne”, hehkuttaa ESA:n avaruuskuljetuksista vastaava johtaja Daniel Neuenschwander. ”Voimme kaikki olla ylpeitä siitä, että Ariane 5 mahdollistaa Juicen tapaiset missiot ja asettaa korkean standardin seuraavan sukupolven laukaisujärjestelmillemme.”

Seuraavien kahden ja puolen viikon aikana Juice ottaa käyttöön erilaiset antenninsa ja instrumenttivartensa, joilla Jupiterin ympäristöä ja jäisten kuiden pinnan alaisia maailmoja tutkitaan.

Kahdeksan vuotta kestävään matkaan sisältyy neljä painovoiman avustamaa Maan ja Venuksen ohitusta, jotka linkoavat luotaimen kohti aurinkokunnan ulompia osia.

”Satojen miljoonien kilometrien päässä Maasta ja vain auringonvalon häivähdyksen tuottamalla virralla ohjaamme Jupiterin ohittamaan Jupiterin merten täyttämät kuut 35 kertaa ja keräämään tietoja, jotka tuovat tutkijat lähemmäs näitä houkuttelevia kohteita kuin ikinä ennen”, kertoo ESA:n Juice-luotaimen operaatiojohtaja Ignacio Tanco.

Valtavan pitkä ja monimutkainen lento sekä Juicen arvokkaiden tietojen saaminen takaisin Maahan vaativat tarkkoja navigointitekniikoita, jotka tukeutuvat ESA:n Espanjassa, Argentiinassa ja Australiassa sijaitseviin syvän avaruuden antenneihin, joita etäohjataan Euroopan avaruusoperaatiokeskuksesta.

”Meille palautuvat tiedot tulevat olemaan tieteelle aarre, joka epäilemättä vaikuttaa paljon ymmärrykseemme aurinkokunnastamme ja siitä, voiko Maan ulkopuolella olla elämälle suotuisia paikkoja – eikä vain omassa kosmisessa naapurustossamme, vaan myös paljon kauempana monen monissa eksoplaneettajärjestelmissä eri puolilla universumia”, sanoo ESA:n Juice-ohjelman tutkija Olivier Witasse. ”Nämä tiedot puolestaan tekevät meistä rikkaampia olentoja, sillä opimme lisää itsestämme, alkuperästämme ja paikastamme maailmankaikkeudessa.”

Mediapaketti

https://esamultimedia.esa.int/docs/science/Juice-LaunchKit.pdf

Kuvat

ESAn valokuvakirjasto ammattilaisille: https://www.esa-photolibrary.com/

ESAn kuvien käyttöehdot: www.esa.int/spaceinimages/ESA_Multimedia/Copyright_Notice_Images

Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat lisätietoa ESAn kuviin liittyen ota yhteyttä osoitteeseen spaceinimages@esa.int.

Videot

ESAn videokirjasto ammattilaisille: https://www.esa.int/esatv/Videos_for_Professionals

ESAn videoiden käyttöehdot: https://www.esa.int/spaceinvideos/Terms_and_Conditions

Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat lisätietoja ESAn videoihin liittyen, ota yhteyttä osoitteeseen spaceinvideos@esa.int

Sociale medier

@ESA_JUICE @esascience #ESAJuice 

Seuraa Euroopan avaruusjärjestöä:
Twitter: @ESA
Instagram: Europeanspaceagency
Facebook: EuropeanSpaceAgency
YouTube: ESA
LinkedIn: European Space Agency – ESA
Pinterest: European Space Agency – ESA

Tietoja Euroopan avaruusjärjestöstä

Euroopan avaruusjärjestö ESA toimii Euroopan porttina avaruuteen.

ESA on vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on muokata Euroopan avaruusvalmiuksien kehittämistä ja varmistaa, että avaruusinvestoinnit hyödyttävät Euroopan ja koko maailman kansalaisia.

Euroopan avaruusjärjestöön kuuluu 22 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Slovenia, Slovakia, Latvia ja Liettua ovat liitännäisjäseniä.

ESA on käynnistänyt muodollisen yhteistyön viiden EU:n jäsenvaltion kanssa. Kanada osallistuu joihinkin ESA:n ohjelmiin yhteistyösopimuksen nojalla.

Koordinoimalla jäsentensä taloudellisia ja henkisiä resursseja ESA voi toteuttaa ohjelmia ja toimia, jotka ylittävät Euroopan kaikkien yksittäisten maiden toiminta-alueen. Järjestö työskentelee erityisesti EU:n kanssa Galileo- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisessa sekä Eumetsatin parissa meteorologisten tehtävien kehittämiseksi.

Lisätietoja ESA:sta on osoitteessa www.esa.int