ESA kartoittaa tietoliikenteen aukkoja arktisella alueella
Arktinen "oikopolku" on ESAn huomion kohteena. Ennusteiden mukaan pohjoinen napajää jatkaa kutistumistaan ja osan aikaa vuodesta kauppaliikenteen reitit Pohjoisen jäämeren kautta ovat entistä houkuttelevampi vaihtoehto.
ESAn ARTES-tietoliikenneohjelman osana on aloitettu ArctiCOM-tutkimus, joka kartoittaa tulevaisuuden tarvetta ja tunnistaa tietoliikennepeiton aukkokohtia vuosien 2015-2020 ajalle ja siitä eteenpäin. Tutkimuksen tekee Norjan SINTEF-tutkimuslaitos ja sitä tukevat norjalainen Telenor-yritys sekä Martinek-tutkimusinstituutti. Kanadalaistukijoita ovat Euroconsult ja Telesat.
Vedet ovat toistaiseksi tyyniä, mutta laivatoiminta Pohjoisella jäämerellä on jo alkanut. Tämän vuoden elo-syyskuussa norjalaisen Tschudi-laivayhtiön irtolastialus MV Nordic Barents teki matkan Norjan Kirkkoniemestä Kiinaan koillisväylää pitkin kuljettaen lastinaan rautamalmia.
Tschudin mukaan kyseessä oli ensimmäinen vierasmaalainen alus, joka kulki koko koillisväylän käymättä venäläisissä satamissa. Lehdistötiedotteessaan yhtiö näkee pohjoisen meritien taloudellisempana, tehokkaampana ja ympäristöystävällisempänä reittinä, koska sillä kuluu vähemmän polttoainetta ja ilmakehään vapautuu vähemmän hiilidioksidia lyhyemmän matkan ansiosta.
Laivateollisuuden lisäksi Pohjoista jäämerta hyödynnettäneen tulevaisuudessa nykyistä enemmän myös esimerkiksi tutkimukseen sekä turismiin ja rannikoiden väestömäärän ennustetaan kasvavan. Niiden vuoksi kunnon tietoliikenneyhteyksien ja valvonnan tärkeys korostuu. Satelliittitietoliikenne soveltuu alueelle erityisen hyvin. Nykyisellään hitaan tietoliikenteen tarjoavat alueille matalan radan satelliittijärjestelmät, kuten Globalstar ja Iridium.
Vuonna 2009 järjestettiin Avaruus ja Arktiset alueet -työpaja, jonka päävastuu oli Ruotsin avaruushallinnolla sekä Ruotsin Ilmatieteen ja hydrologian laitoksella. Mukana olivat myös ESA, EUMETSAT ja Euroopan komissio. ESAa pyydettiin arvioimaan tietoliikennesatelliittien kattavuus ja määrittämään, miten satelliittitietoliikennettä voitaisiin laajentaa korkeilla pohjoisilla leveysasteilla.
Arktisen neuvoston vuonna 2009 julkaisema AMSA-raportti (Arctic Marine Shipping Assessment) viittaa siihen, että kasvava taloudellinen toiminta tarvitsee entistä parempaa tietoliikenteen infrastruktuuria.
Vuoteen 2015 mennessä saadaan käyttöön uusia matalan radan tietoliikennesatelliittien järjestelmiä, jotka tarjoavat keskitason nopeutta datasiirrossa ja osa sateliiteista omistetaan kokonaan viestien välittämiselle. Sen lisäksi sekä Kanada että Venäjä suunnittelevat omia hyvin elliptisille radoille sijoitettavia satelliittijärjestelmiään (PCW ja ARKTIKA), joita käytetään sekä laajakaistatietoliikenteeseen että kaukokartoitukseen.
ArctiCOM-tutkimus tarjoaa laajan inventaarion uusista palveluista, jotka tarvitsevat satelliittitietoliikennettä tuekseen. Käyttökohteita ovat merenkulku, ilmailu, turismi, avomeritoiminta, öljy- ja kaasuteollisuus sekä valtiolliset sektorit. Niiden lisäksi arktinen merenkulkuturvallisuus sekä etsintä- ja pelastuspalvelut tietoliikennevaatimuksineen arvioidaan. Tutkimuksen on määrä esitellä ehdotuksia mahdollisten aukkokohtien peittämiseksi.
Tutkimustulosten odotetaan valmistuvan lopulliseen muotoonsa elokuussa 2011. Alustavat tulokset esitellään kuitenkin jo ensi vuoden huhtikuussa Helsingissä järjestettävässä Arktinen merenkulku 2011 -konferenssissa.
