Kuinka tulla astronautiksi? – Christer Fuglesangin tie tähtiin

Euroopan astronauttiryhmän jäsenet ovat tarkasti valikoituja henkilöitä. Kun edellisen kerran astronauttiryhmään etsittiin uusia jäseniä, tuli hakemuksia noin 22000 ympäri Euroopan. Sen jälkeen kun Euroopan avaruusjärjestön ensimmäiset astronautit valittiin vuonna 1978, on hakemuksia saatu yhteensä yli sadalta tuhannelta toiveikkaalta mieheltä ja naiselta, mutta silti ESAn nykyisessä astronauttiryhmässä on vain 12 aktiivijäsentä. Heistä yksi on ruotsalainen fyysikko Christer Fuglesang.

"Laitoimme ilmoituksen paikasta eri lehtiin ja valitsimme hakijoista viisi kandidaattia loppukilpailuun, ja yksi heistä oli Christer", muistelee astronauttivalintaa avaruusfysiikan professori ja Ruotsin kansallisen avaruushallinnon entinen johtaja Kerstin Frega. "Näistä viidestä ESA valitsi Christerin. Valintaprosessin ensimmäinen vaihe oli meidän omissa käsissämme ja valitsimme hakemuksista ruotsalaisten kriteerien mukaisesti parhaat ja karsimme pois kaikki vähemmän vakavat hakemukset."

Kenestä voi käytännössä tulla astronautti? ESAn avaruuslentäjät voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään, ja sama pätee lähes kaikkiin maailman avaruuslentäjiin: osa on taustaltaan lentäjiä ja toinen osa tutkijoita. ESAn astronauteista noin puolet ovat toimineet lentäjinä, yleensä koelentäjinä tai ilmavoimien hävittäjälentäjinä ennen astronauttiuraansa. Toinen puolikas on peräisin tutkimusmaailmasta, he ovat olleet tutkijoina tyypillisesti fysiikan tai lääketieteen aloilla.

"Christer suoritti tohtorinväitöksensä kokeellisessa fysiikassa Tukholman yliopistossa ja on ollut siellä apulaisprofessorina vuodesta 1991", kertoo Kerstin Fredga ja jatkaa: "Mielestäni on tärkeää, että astronauteilla on tieteellinen tausta, koska tieteellinen ajattelutapa on hyödyksi esimerkiksi avaruusasemalla tehtävien tieteellisten koejärjestelyjen kehittämissä, niiden suorittamisessa sekä niitä mahdollisesti avaruudessa korjattaessa".

Fyysiset kriteerit ovat myös erittäin tärkeitä. Henkilön pitää olla pituudeltaan yli 1,53 m, mutta vähemmän kuin 1,90 metriä, jotta he mahtuvat avaruusalusten sisään ja jotta he pystyvät käyttämään avaruuspukuja. Heidän täytyy olla myös täysin terveitä ja hyvässä kunnossa. Myös psyykkinen puoli pitää olla kunnossa: astronauttien täytyy pystyä keskittymään hyvin hankalissakin olosuhteissa, olla joustavia ja aloitekykyisiä, heidän täytyy kyetä yhteistyöhän ja olla tunteellisesti tasaisia sekä mahdollisimman vähän aggressiivisia.

"Henkinen tasapainoisuus on erittäin tärkeää. Sen määrittäminen on kuitenkin hankalampaa kuin fyysisten mittojen ja arvojen mittaaminen, joskin haastatteluissa pystyy kartoittamaan hyvin myös psykologisia asioista", muotoilee Kerstin Fredga asian.

Kun astronauttikandidaatti on valittu Euroopan astronauttiryhmään, on kyseessä uuden uran alku. Ensiksi edessä on peruskoulutus ja sitten tarkka valmistautuminen tiettyyn avaruuslentoon. Tuoreet astronautit voivat joutua odottamaan ensimmäistä lentoaan hyvinkin kauan, joskin Christerin tapauksessa odotus kesti harvinaisen pitkään – peräti 14 vuotta.

Varsinaisen astronauttikoulutuksen ohessa avaruuslentäjät pitävät yllä ja kehittävät koko ajan myös fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksiaan. Se tietää säännöllisiä käyntejä kuntosalilla ja lenkillä, minkä lisäksi yleensä astronautit jatkavat myös tutkimustoimintaansa, mikä pitää heidät ajan tasalla tieteessäkin. Lisäksi astronautit toimivat eräänlaisina avaruuslähettiläinä: he osallistuvat yleisötapahtumiin, kertovat avaruudesta ja vastaavat kysymyksiin eri puolilla maailmaa.

"Christer on ollut erinomainen edustaja Ruotsin avaruusyhteisölle", kiittelee Kerstin Fredga. "Hän on aina ammattitaitoinen ja ystävällinen." Ruotsin lisäksi Fuglesang on tuonut kaikkia Pohjoismaita esiin ja hän katsookin olevansa ainakin epävirallisesti myös Tanskan, Norjan ja Ruotsin edustaja Euroopan astronauttiryhmässä. Hän on vieraillut useamman kerran myös Suomessa, edellisen kerran vuonna 2001 pidetyssä Avaruus 2001 -näyttelyssä, missä hän kertoi useampaan kertaan avaruuslennoista sekä astronauttikoulutuksesta.

Euroopan astronauttiryhmään haetaan seuraavan kerran uusia jäseniä lähivuosina, mutta täsmällistä ajankohtaa ei ole vielä päätetty. Suomi ei osallistu ainakaan toistaiseksi ESAn miehitettyjen avaruuslentojen ohjelmaan, joten valittavien uusien astronauttien joukkoon tuskin mahtuu vielä seuraavalla kerralla suomalaista; sen sijaan avaruuslentäjän urasta kiinnostuneiden kannattaa jatkaa opiskelua ja harjoittelua, sillä aikanaan myös ensimmäinen suomalainen avaruuslentäjä on samassa tilanteessa kuin Christer Fuglesang nyt: lähtö on enää parin viikon päässä!