N° 37–2022: Webb-teleskoopin ensimmäiset kuvat paljastavat aiemmin näkymättömän universumin
12 July 2022
Kauan odotetut havainnot viittaavat tuleviin merkittävin löytöihin
Tähtitieteen uusi aika on alkamassa, kun NASAn, ESAn ja CSAn yhteisen James Webb -avaruusteleskoopin täysi suorituskyky esitellään tänään koko maailmalle. Nyt julkaistavat ensimmäiset, upeat värikuvat ja spektroskooppiset havainnot näyttävät meille uusia, tähän asti mysteeriksi jääneitä piirteitä maailmankaikkeudestamme.
Webb-teleskoopin ensimmäiset havainnot kertovat tarinan universumin kehityksestä läpi kosmisen historian lähitähtien eksoplaneetoista varhaisen universumin kaukaisimpiin galakseihin ja kaikkeen siltä väliltä.
”Tänään voimme esitellä ihmiskunnalle uuden näkymän maailmankaikkeuteemme James Webb -avaruusteleskoopin ennennäkemättömien kuvien avulla”, kertoi NASAn pääjohtaja Bill Nelson. ”Nämä kuvat, jotka sisältävät kuvia kauempaa universumistamme kuin olemme koskaan ennen nähneet, osoittavat Webb-teleskoopin auttavan meitä vastaamaan kysymyksiin, joita emme vielä osaa edes kysyä. Näiden kysymysten myötä opimme ymmärtämään paremmin omaa maailmankaikkeuttamme ja ihmiskunnan paikkaa siellä.
”Webb-tiimin huikea menestys osoittaa, missä NASA on parhaimmillaan. Me teemme unelmista totta koko ihmiskunnan hyödyksi. En malta odottaa, millaisia uusia asioita vielä löydämmekään – tiimi on vasta päässyt alkuun työssään!”
”Webb-teleskoopin uudet kuvat ja spektrit ovat huikea osoitus kansainvälisestä yhteistyöstä: ilman sitä tämä kunnianhimoinen projekti ei olisi koskaan onnistunut”, toteaa Josef Aschbacher, ESAn pääjohtaja. ”Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet mukana tämän upean Webb-teleskoopin laukaisussa, seuranneet sen matkaa ja tuottaneet nämä huikeat tulokset, jotka tekevät tästä päivästä historiallisen.”
Tänään esitetyt kuvat ja spektrometrihavainnot todistavat Webb-teleskoopin neljän huipputeknisen, tieteellisen instrumentin suorituskyvyn, ja vahvistavat, että tulevat havainnot tulevat mullistamaan ymmärryksemme maailmankaikkeudesta ja oman aurinkokuntamme historiasta.
”Tämä on alku uudelle aikakaudelle universumin tutkimuksessa ja uusien, kiehtovien tieteellisten löytöjen tekemisessä Webb-teleskoopin avulla.”, kertoo Günther Hasinger, ESAn tieteellinen johtaja. ”Pääsemme nyt aloittamaan säännöllisen tieteellisen havainnoinnin, ja uskon, että Euroopan tähtitieteellinen yhteisö tuskin malta odottaa, millaisia tuloksia Webb-teleskoopin ensimmäisen vuoden mittauksista voidaan saada.”
”Työ tämän projektin parissa on ollut yksi urani kohokohdista ja sen palkitsevimmista osista”, toteaa Macarena Garcia Marin, ESAn MIRI-laitteeseen keskittynyt tutkija. ”Odotamme innolla kollegoideni kanssa, mitä Webb-teleskooppi voikaan tehdä ja millaisia tieteellisiä yllätyksiä sen ennenkuulumaton tarkkuus ja herkkyys meille tuottaa.”
Webb-teleskoopin ensimmäiset havainnot valittiin NASAn, ESAn, CSAn ja Space Telescope Science Institute -keskuksen edustajien muodostaman ryhmän toimesta:
- SMACS 0723: Jotta voimme todella ymmärtää, mistä kaikki alkoi, meidän on seurattava galakseja aina niiden alkuvaiheista asti. Tämän syvääluotaavan tutkimuksen tapauksessa Webb-teleskooppi hyödyntää linssinä toimivaa galaksiryhmää, jonka avulla voidaan löytää galakseja kauempaa kuin koskaan ennen. Tämä kuva on vain pintaraapaisu Webb-teleskoopin syvän kentän tutkimusmahdollisuuksista.
- WASP-96b: Muiden planeettajärjestelmien tutkiminen auttaa tähtitieteilijöitä selvittämään, miten tavallinen tai epätavallinen oma aurinkokuntamme on. Webb-teleskooppi on havainnut vesimolekyylejä eksoplaneetalla: se tutkii seuraavaksi satoja muita järjestelmiä ja pyrkii selvittämään, millaisia muiden planeettojen ilmakehät ovat.
- Southern Ring: Webb-teleskooppi voi tutkia, miten tähdet syntyvät ja miten ikääntyvien tähtien vapauttamien pöly- ja kaasukuorten aiheuttamat tähtisumut voivat vielä joskus muuttua uusiksi tähdiksi tai planeetoiksi.
- Stephan’s Quintet: Tähdet muodostuvat galakseissa pyörteilevästä kaasusta ja pölystä, mutta myös muodostavat näitä kaasuja ja pölyä. Pöly muuttuu ajan myötä: Webb-teleskooppi voi tutkia dynaamisia, vuorovaikutuksessa olevia lähialueen galakseja ja seurata pölyn toimintaa. Tutkijat voivat siis saada harvinaislaatuisen ja ennennäkemättömän yksityiskohtaisen vilkauksen siitä, miten vuorovaikutuksessa olevat galaksit aiheuttavat toisissaan tähtien muodostumista ja miten galaksien pöly reagoi.
- Carina Nebula: Tutkijat voivat nähdä tällä tähtiä muodostavalla alueella sekä muilla sen kaltaisilla alueilla miten tähdet muodostuvat ja millaisia kaasuja ja pölyä näiltä alueilta löytyy.
Webb-teleskoopin operatiivinen tieteellinen toiminta, jonka aikana tähtitieteilijät ympäri maailmaa voivat hyödyntää sitä ja havainnoida teleskoopin neljän instrumentin avulla kohteita oman aurinkokuntamme planeetoista aina universumin alkuvaiheisiin, alkaa näiden ensimmäisten kuvien ja spektrien julkaisusta.
James Webb -avaruusteleskooppi laukaistiin 25.12.2021 Etelä-Amerikan Ranskan Guayanassa sijaitsevasta Euroopan avaruuskeskuksesta Ariane 5 -raketin mukana. Webb-teleskoopin lämpökilven ja peilien avaus oli monimutkaisin ja vaikein avaruudessa koskaan tähän asti suoritettu operaatio. Teleskoopin peilien kohdistamiseen ja instrumenttien kalibrointiin avaruusympäristössä käytettiin tämän jälkeen useita kuukausia, ennen kuin kaikki oli valmista tieteellisiä havaintoja varten.
James Webb -avaruusteleskooppi on ensiluokkainen ja ainutlaatuinen avaruudessa toimiva tieteellinen havaintoasema. Webb-teleskooppi auttaa ratkaisemaan aurinkokuntamme mysteereitä sekä tutkimaan muiden tähtien ympärillä kiertäviä kaukaisia maailmoja ja universumin salaperäisiä rakenteita ja alkuperää, jotta saisimme selville, millainen oma roolimme on tässä universumissa. Webb-teleskooppi on kansainvälinen projekti, jonka NASA toteutti yhdessä kumppaneidensa ESAn (Euroopan avaruusjärjestö) ja Kanadan avaruusjärjestön kanssa.
ESA on toimittanut James-Webb -avaruusteleskooppiin NIRSpec-spektrografin ja infrapuna-alueen MIRI-instrumentin, teleskoopin laukaisun avaruuteen, sekä teleskoopin operointia tukevaa henkilöstöä. Vastineeksi ESAn osallistumisesta eurooppalaiset tutkijat saavat käyttää vähintään 15% teleskoopin kokonaishavainnointiajasta noudattaen samaa periaatetta kuin NASAn ja ESAn yhteisen Hubble-avaruusteleskoopin tapauksessa.
Lisätietoja
Esite: https://www.esa.int/About_Us/ESA_Publications/ESA_BR-348_Webb_Seeing_farther
Laukaisutiedot: https://www.esa.int/Science_Exploration/Space_Science/Webb/James_Webb_Space_Telescope_launch_kit
Lisätietoja ESAsta:www.esa.int
Lisätietoja NASAn verkkosivustolla:https://jwst.nasa.gov/
Kuvat
Webb-teleskoopin ensimmäiset kuvat
Kuvat Webb-teleskoopista
Webb-teleskoopin laukaisukampanja Flickrissä
Ariane 5 -raketin kuvat
Paino- tai esityskäyttöön tarkoitettu kuvasarja: https://www.esa.int/About_Us/Exhibitions/Webb ESAn valokuvakirjasto ammattilaisille: https://www.esa-photolibrary.com/
ESAn kuvien käyttöehdot: www.esa.int/spaceinimages/ESA_Multimedia/Copyright_Notice_Images
Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat lisätietoa ESAn kuviin liittyen ota yhteyttä osoitteeseen spaceinimages@esa.int.
Videot
Webb-teleskoopin animaatiot, kuvamateriaalia ammattilaisille
Webb-teleskoopin laukaisun B-kelat
ESAn videokirjasto ammattilaisille: https://www.esa.int/esatv/Videos_for_Professionals
ESAn videoiden käyttöehdot: https://www.esa.int/spaceinvideos/Terms_and_Conditions
Jos sinulla on kysymyksiä tai haluat lisätietoja ESAn videoihin liittyen, ota yhteyttä osoitteeseen spaceinvideos@esa.int
Sosiaalinen media
Seuraa ESAa:
Twitter: @esa_webb, @esascience @esa,
Instagram: @Europeanspaceagency, @esawebb
Facebook: @EuropeanSpaceAgency, @esawebb
YouTube: ESA
LinkedIn: European Space Agency – ESA
Pinterest: European Space Agency – ESA
Tietoa Euroopan avaruusjärjestöstä
Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on Euroopan portti avaruuteen.
ESA on vuonna 1975 perustettu hallitustenvälinen järjestö, jonka tehtävänä on muokata Euroopan avaruusvalmiuksien kehitystä ja varmistaa, että avaruuteen tehtävät investoinnit hyödyttävät Euroopan ja maailman kansalaisia.
ESAlla on 22 jäsenvaltiota: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Liettua, Latvia ja Slovenia ovat liitännäisjäseniä.
ESA on aloittanut virallisen yhteistyön kuuden EU:n jäsenvaltion kanssa. Kanada osallistuu joihinkin ESA-ohjelmiin yhteistyösopimuksen nojalla.
Koordinoimalla jäsentensä taloudellisia ja intellektuelleja resursseja ESA voi toteuttaa ohjelmia ja toimia, jotka ovat kaukana minkään yksittäisen Euroopan maan toiminta-alueesta. Järjestö työskentelee erityisesti EU:n kanssa toteuttaakseen Galileo- ja Copernicus-ohjelmia sekä Eumetsatin kanssa kehittääkseen meteorologisia avaruuslentoja.
Lisätietoja ESAsta löydät osoitteesta: www.esa.int
For further information:
Esan uutishuone ja mediasuhdetoimisto – Ninja Menning
Email: media@esa.int
Tel: +31 71 565 6409